Kaikille rauhallista Joulunaikaa!!

 

 

Räpsyjä

 

Treenailua ja muuta läpinää

Tulipas tuossa viikolla vähän harjoiteltua molempien kans jotakin kehittävää :) Ensiksi Taigan treeneistä. Aloin opettaa T:lle eteentuloa ja vähän neiti jo saikin jutun juuresta kiinni. Samalla treenailtiin seuraamista ja jääviä, sekä kakeja. Kakeissa huomasin että Taiga etenee aikas paljon jos otan mukaan seiso-käskyn, varsinkin käskyssä, seisaalta makuulle. Tätä yritin hieman korjata näyttämällä eri mallin mennä makuulle, eli peffa taaksepäin laskeutuen. Tätä pitää treeniä lisää ja paljon.

Seuraaminen oli ihan hyvää ja täyskäännöksetkin onnistuu, jos Taiga keskittyy täysin siihen mitä tehään. Mukavat kotipihatreenit oli pitkästä aikaa. Molemmilla oli hauskaa ja jotain uuttakin opittiin. Palkkana oli frisbee, joka toimi hyvin. Kivasti Taiksu saa jo koppeja, kun vain saan sen hyvälle lentoradalle.

Sitten Jymyn treeneistä. Ollaan oikeastaan joka päivä aina treenailtu pikkasen jotakin. Viikolla harjoiteltiin noutamista, joka onnistuu jo näppärästi. Tuo kapulan mulle eteen, mutta kapulasta ote sais olla vähän tiukempi. Vauhdilla kyllä hakee ja tuo kapulan, luovutuksessa tahtoo vielä olla hieman hätäinen. Harkattiin sisällä tötsien kanssa vähän ruudun alkeita ja naksuttimella oli aikas helppo opettaa menemään törppöjen välistä. Saatiin jo hieman välimatkaa kasvatettua ja hyvin meni suoraan "ruutuun".

Ollaanpa harkattu myös jääviä, joista maahanmeno on jo tosi hyvä ja vielä nopeakin. Liike kokonaisuudessaan on kohtapuolin valmis. Jäävissä seisomisen opetuksen olen myös aloittanut ja käsky-sanaksi otin Jymylle stop. Tätä olen harjoitellu heittämällä namin pois päin ja sieltä kun lähtee tulemaan kohti niin käsky ja naminheitto. Muutaman kerran olen ottanut seuruussa pysäytystä ja kyllä se pysähtyy mutta hiukan himmailee perään.

Piruuttani kokeilin kerran pysäytystä luoksetulossa ja sehän pysähtyi tosi nopeesti. Taitava koiranen :) Vaikka ikää on 6kk niin paljon on jo opittuna nja vielä opitaan paljon lisää. On niin mukava opettaa kaikkea, kun näkee koirasta kuinka se nauttii tekemisestä ja yhdessäolosta.

Taiga sai tänään pihalle aktivointipallon, jonka kanssa sillä vierähti joku tovi. Jymyllä ei ollut asiaa liian lähelle palloa, joten se tyytyi sitten paimentamaan Taigaa. Jymystä kyllä huomaa että paimentaminen on verissä. Joudun aika useasti puuttumaan siihen jos menee liiallisuuksiin. Jos heittelen palloa tai muuta lelua niin silloin kumpikin vuorollaan odottaa paikallaan omaa vuoroa. Jymy juoksis muuten koko ajan Taigan perässä. Ei yritä ottaa koskaan palloa, vaan seuraa minne Taiga menee. Pihalla saa korottaa monesti ääntä, jos haluan Jymyn tulemaan luokse, kun sen silmät on lukittuna Taigaan. Jos olen Jymyn kanssa kahdestaan ulkona niin silloin ei ole mitään ongelmia luoksetulossa. Ei tartte kuin levittää kädet niin tullaan vauhdilla luokse. Hihnassahan meillä ei oikeastaan koskaan lenkkeillä ja Jymy on aina irti pihalla.

Taiga taas saattaa tilaisuuden tullen lähteä tekemään omia tutkimusretkiä, mutta aina tulee kyllä takaisin pihalle. Jymy aina paljastaa minnepäin reissulainen on menossa, kun se jää makaamaan metsänlaidalle nokka Taigan menosuuntaan päin. Ihme, ettei Jymy mene koskaan liian kauas Taigan perässä. Aavalla suolla Jymy saattaa juosta Taigan kanssa satojen metrien päähänkin, mutta yleensä palaa takaisin kun huomaa olevan niin kaukana.

Vähän olen miettinyt että jos ilmottais Taigan Raahen näyttelyyn, mutta karvatilanne ainakin tällä hetkellä on tosi huono. Juoksuista ei ole vielä ainakaan isompia viitteitä ja geenitestin tulos antaa vielä odottaa itseään. Jospa saatais se tulos ennen Joulua, hope so. Jostakin luin, että testissä menisi 2-3 viikkoa siitä kun näyte on Optigenillä.

Jymyhän täytti eilen 6kk ja lenkillä jätkä nosti jo komeasti jalkaa puita vasten. Pihalla kuitenkin vielä pissataan kuin neidit :) Sitten alkaakin opettaminen että mihin saa nostaa jalkaa ja mihin ei. Tulipahan tuossa viikolla mitattua ja punnittua herra ja korkeudeksi sain 53-54cm :0 ja painoakin on jo 17kg. Mitenkäs siitä nyt nuin iso poika on jo tullut.

Lenkiltä kuvia

Taigan silmä- ja polvitarkit

Käytiinpä viime viikolla tarkastamassa Taiga neitin näkimet ja polvet. Wikströmin Kaisa tarkisti ensin polvet, joissa ei ollut mitään valittamista eli ne olivat 0/0. Silmien osalta tulos taas ei ollut niin hyvä. Kaisa löysi Taigan vasemmasta silmästä muutoksen (arven), jota epäili CMR:ksi (retinopatia/kuplasairaus). Mieluummin olisi kuullut että silmät olisivat täysin terveet.

Samalla otettiin Taigasta verinäyte, joka lähetettiin Optigenille geenitestiin että saadaan varmuus, että kyseessä on CMR. Jos testi näyttää negatiivista niin sitten onkin huonompi juttu, pennutushaaveet jääkin sitten vain haaveiksi. Positiivinen tulos taas ei estäisi pennuttamista kunhan uros on retinopatia geenitestattu terveeksi. Tällöin kukaan pennuista ei sairastu, vaan kaikki ovat kantajia, mikä taas tarkoittaa sitä, että jos niillä pennuilla tulevaisuudessa jatketaan sukua niin toisen osapuolen täytyy olla terve, jottei sairaita pentuja syntyisi. Kaisa myös totesi, ettei astutukselle ole mitään estettä kunhan toinen osapuoli on testattu terveeksi.

Nyt vain odotellaan tulosta ja toivotaan parasta.

Jymyn viimeinen pentukurssikerta

Muistankohan kaikki mitä tuolloin harkattiin, kun siitä on jo reilu viikko aikaa. No, yritetään...
Elikäs silloin oli ne tokoepikset, eikä me päästy tokopuoliskolla sisälle treenaamaan. Vaan vedettiin treenit ulkosalla. Oli aikas vilpoisa ja piti yrittää koko ajan pysyä liikkeessä. Otettiin aluksi sivulla oloa häiriössä ja pikkaisen Jymyllä olis tehny mieli lähteä ihanan tätin luo. Sitten otettiin myös kontaktissa menoa toisten koirien tullessa vastaan. Hyvin Jymy tuon handlasi, eikä välittänyt muista koirista. Maassa olevat hajut sen sijaan olivat välillä niin vastustamattomia.

Otettiin myös pikkusen kääntymisiä, mutta ne meni pikkasen plörinäksi, kun piti kulkea just sen maassa olevan ihanan hajun ylite. No kotona ollaan treenailtu näitä lisää. olihan meillä myös luoksetulo harjoitus koirakujassa. Olin vähän skeptinen sen suhteen että Jymy pysyisi paikallaan ennen kuin kutsun, mutta ylläri pylläri sehän tönötti paikallaan kuin mikäkin iso koira :) Luoksetulokutsun jälkeen lähti vauhdilla mun luo, mutta vähän meinasi pelottaa yhdessä kohtaa, kun toinen koiruus yritti hyökiä kohti. No, tästä seurasi vain pieni väistöliike ja siitä suoraan sivulle perusasentoon <3 On se niin taitava.

Ulkona otettiin ekaa kertaa rengasta, joka sujui oikein kivasti. Vaan Jymyn mielestä kivoin palkka oli aina nuolla vetäjän naama märäksi namin syönnin jälkeen. otettiinpa ulkona myös kontaktiharjoitus puomin alastulolla, jonka Jymy hokasi aika äkkiä. Olipas peruuttamisen opettamisessa jotain tähdellistä hyötyäkin kun sisällä sai pennelin pakittamaan A-esteen alastuloon, jossa tein samaa harjoitusta.

Sitten päästinkin sisälle jatkamaan harjoituksi ja meille oli tehty kahden esteen pätkä, hyppy ja suoraputki. Jymy odotti taas tosi nätisti lähtökäskyä ja pätkä meni niin kuin pitikin. Taas tietty piti nuolla vetäjän naama märäksi. Kokeiltiin myös keppejä, jotka meni taas vähän paremmin.

Tammikuussa alkaa pentukurssin jatkokurssi, jossa taas puolet tunnista tokoa ja toinen puolisko agia. Näin on minusta parempi jatkaa, ettei tule vain pelkkää tokoa tai agia. Tehdään hyvä pohja molempiin, kun molempiin lajeihin on tarkoitus satsata. Taigan kanssa olisi kans mukava päästä agikurssille, mutta kun ei tiedä milloin juoksut alkaa ja samalle päivälle, Jymynkurssin kanssa ei ole agikurssia. Ei kehtaa monena päivänä täältä asti ajella. No, pitää Taigan kanssa käydä meidän oman kerhon tokotreeneissä aina kun vain keretään.

fotoja

Taigan kanssa möllitokossa

Niinhän me sitten saatiin vihdoin ja viimein korkattua "kilpailu-ura" epävirallisessa tokokokeessa. Ilmottauduttiin alokasluokkaan, josta sitten saatiin räävitttyä kasaan ykköstulos ja sijoitus oli neljäs. Koiria oli ilmottaunut mukaan vissiinkin 13, ei varmaa tietoa, kun vain vilkaisin ilmottaumislistaa.

Aluksi tehtiin kaikkien alo-koirien paikkamakuu ja meidän ryhmässä oli kolme koiraa. Juoksun tarkastus tehtiin ekaksi ja se meni ilman ongelmia. Seuraavaksi oli luoksepäästävyys, jossa arvasin että Taiga menee tuomaria vastaan, jonka tekikin. Siitä saatiin 9,5pist.

Paikkamakuun alussa Taiga oli melko rauhallinen ja istui kivasti paikallaan. Siitä sitten eka käskyllä maahan, johon jäi suorassa asennossa makuulle. Mulla jännitti ihan mahoton ja olin aivan varma ettei se pysy loppuun asti. Kyllä se sittenki pysyi vaikka ihan viimeisillä sekunneilla kuului piippaus ja muutaman kerran nytkäytti takajalkaa aikeissa lähteä mun luo. Tätä pitää tosissaan harjoitella jos meinaa joskus BH:sta päästä läpi. Pisteen menetys tuli perusasennon ennakoinnista eli pisteitä 9.

Tämän jälkeen meillä oli tunnin odotus kun olimme viimeisenä vuorossa. Tosi kivasti Taiga käyttäytyy paikoissa missä on paljon koiria ja ihmisiä. Lopussa kun sitten oli meidän vuoro niin Taiga oli jo vähän nuutuneen oloinen ja vähän jänskätti että alkaako se millekkään. Ensimmäisenä yksilöliikkeissä oli kytkettynä seuraaminen joka omasta mielestä oli aika huonoa kun Taiga oli alkumatkaa ihan muissa maailmoissa. Täyskäännöksen haparoinnista lähti piste, joten pistesaalis oli tästä 9.

Sitten oli liikkeestä maahanmeno, jossa jouduin antamaan kaksoiskäskyn eli 2 pisteen menetys, kun loppu sujui mallikkaasti. Pisteitä siis 8.

Seuraaminen taluttimetta meni jo hiukka paremmin vaikka pisteitä saatiinkin saman verran. Taas täyskäännöksessä oli pientä töksähtelyä. Muuten käännökset meni kuulemma tosi hienosti ja seuraamispaikka oli oikea. Kontakti oli tässä jo parempi ja yhtäjaksoisempi. (pist.9)

Luoksetulo oli Taigan suorittamaksi tosi hidas. Se lähti kyllä heti käskystä, mutta tuli ravia koko matkan minun luo ja sivulle tuli aikas hitaasti. Pisteitä "hitaudesta" rokotettiin ½ pisteen verran eli 9½pist. saatiin siitä.

Toka vika liike oli liikkeestä seisominen, joka onnistui yhdellä käskyllä. Piste kuitenkin menetettiin siitä, kun oli jonku verran valunu käskyn jälkeen. Eli tästä 9 pistettä.

Sitten olikin viimeisen liikkeen vuoro jota kauhulla odotin eli vapaa hyppy. Jätin esteeseen ehkä liian paljon matkaa ja käskyn kuullessa Taiga lähti estettä kohti mutta jäi sen eteen nuuhkimaan sitä. Siitä sitten oli menossa liikkuria ja tuomaria kohti mutta uusin käskyn niin sehän hyppäsi sen. Seiso käskyllä pysäytys ja hyvin pysyi paikallaan eikä ennakoinut perusasentoa. Ajattelin että nyt meni nollille mutta saatiinki 7½ pistettä. Aika hyvin meni siihen nähden, ettei olla tehty tokohyppyä oikealla esteellä kuin muutaman kerran. Nekään kerrat ei ole mennyt mitenkään hyvin.

Kokonaisvaikutuksesta saatiin 9½ kun meillä on sellasta tasaista ja hyvää tekemistä. Yhteensä pisteitä saatiin 177,5. Oikein mukava tulos siihen nähen miten ollaan keretty treenata. Jospa päästäis käymään vielä yhissä möllitokoissa ennen ku virallisiin mennään.

Päivä jatkuikin sitten Jymyn pentukurssilla, josta lisää myöhemmin.

Jymy jälleen pentukurssilla

Olipas vain mukava taas käydä Jymy pojan kanssa harkkaamassa. Taas koirakoulun pihalle tultaessa pälyiltiin joka suuntaan ja puksahettiin pyöräteillä menevää pyöräilijää. Sisälle päästiin kunnialla ilman suurempia äänen korottamisia. Takkia naulaan laittaessa piti muutaman kerran haukahtaa kun toinen koira oli niin likite.

Siitä sitten hallinpuolelle ja meillä olikin tällä kertaa toinen vetäjä. Tämän kerran toko-osiossa oli aiheina paikkamakuu ja katsekontakti pienoisessa häiriössä sekä seuraamista. Paikkamakuussa menin parin metrin päähän ja odotin noin 15sek ja palasin palkkaamaan. Muutamia kertoja tein samalla matkalla, kesto hieman vaihteli. Kerran poitsu nousi seisomaan. Seuraamisessa piti ensin näyttää että miten treenataan kotona ja vetäjä kehui Jymyn hyvää kontaktia. Tehtiin vain suoraa, vaikka kotona ollaan tehty jo kääntymisiäkin. Saadaan alkaa harjoittelemaan nopeuden vaihteluita. Katsekontakti harjoituksessa oltiin koirakoiden kanssa melko tiiviisti  ympyrässä ja vetäjä kävi heiluttelemassa lelua vieressä. Heiluttelusta Jymy ei häiriintynyt mutta lelun tipahtaminen maahan olikin jo hieman haasteellinen. Pienen miettimisen jälkeen otti jälleen kontaktin ja pysyi hienosti sivulla.

Agissa puolestaan oli pussi- ja puomiharkkaa, sekä tietty tehtiin niitä ihania putkia. Pussia olivat tehneet viime kerralla kun emme olleet harkoissa. Ihan tunnin lopuksi tehtii kolme pussiinmenoa aina pienentäen suuaukkoa, eikä Jymyllä ollut mitään vaikeuksia. Vauhtia kyllä piisasi ja makupalan luona ollut henkilö saikin aina kivat riekkumiset palkinnoksi :)

Puomi olikin sitten melko haasteellinen ekalla yrityksellä. Nameja oli koura täynnä ja ihan pikku välein laittelin niitä puomille. Ylös päästiin ihan kivasti, mutta sitten Jymy hoksasi että mehän ollaan korkealla ja vauhti hidastui. Siinä sai maanitella poikaa kulkemaan eteenpäin ja sitten kun oli aika lähteä alapäin niin Jymy löi liinat kiinni. Sieltä se katseli nolonnäköisenä ympärille ja siitä kun yritettiin jatkaa niin jätkä päätti roikasta sivulta alas. No, tästä ei lannistuttu vaan heti uusi yritys. Ihan kivasti nousi taas ylös ja reippaammin eteni päällä ja yllätykseksi alas tulokin meni hyvin. Loppuun tuli vielä hyvä kontaktiseisontakin. Päätettiin jättää siihen kun meni niin kivasti, vaikka Jymy olisikin halunnut tehdä sen vielä uudestaan :)

Tällä kerralla Jymy olisi halunnut leikkiä ja tutustua kaikkiin muihin koiriin. Uutta vetäjääkään ei arastellut yhtään. Muutenkin poitsu on reipastunut tosi paljon verraten ekaan kertaan. Onneksi meillä on piha missä Jymy saa juosta ja leikkiä sydämen kyllyydestä ja purkaa energiaansa. Sekä onni on että löytyy koirakavereita omasta takaa.

Noin yleiseti ottaen vieraiden ihmisten kanssa kodin ulkopuolella menee oikein kivasti mutta on muutamia ihmisiä joista jymy ei tykkää pätkääkään. Se muuttuu kuin salaman iskusta pikku hirviöksi kun tietty ihminen tulee pihaan. Pihalla kyllä väistää ja pakenee näitä ihmisiä, mutta sisällä kokee ilmeisesti että on "ansassa" niin yrittää puolustautua. Olen miettinyt että miksi juuri ne ihmiset saavat sellaisen reaktion aikaan. Niin, mikään muu ei yhdistä näitä ihmisiä muutako se että Jymy on nähnyt näitä immeisiä ekana ihan pienenä pentuna. Muut uudet ihmiset, myös miehet jotka ovat tulleet kylään pääsevät alun tutustumisen jälkeen Jymyn suosikkilistalle.

Esimerkiksi eilen meillä kävi nuohooja, jonka tiesin tulevan niin laitoin Jymyn kaiken varalta kompostikehikon taakse meidän makkariin. Siitä on näköyhteys ovelle ja muutenkin melkein koko kämppään. Muut koirat haukunnalla sai Jymynkin valppaaksi, että nyt joku tulee. Laitoin sen makuuhuoneeseen ja miehen astuessa pirttiin Jymy haukahti muutaman kerran ja kun sanoin että riittää niin lopetti. Siinä sitten nuohori nuohasi ja käveli ihan oven vierite moneen otteeseen niin Jymy vain istui katseli verkon takaa miehen puuhia. Olin oikein yllättynyt ja onnellinen Jymyn reagoinnista. En sitten päästänyt Jymyä huoneesta ennen kuin nuohooja lähti ettei vaan tulisikaan mitään huonoa kokemusta.

Päivitetty Jymyn kasvugalleriaan uusi kuva.

Suoretki sekä treeniä

Tänään olikin meillä touhukas päivä ja ensinnä käytiin melkein parin tunnin suosamoilut tekemässä ja iltapäivästä sitten treenattiin niitä näitä. Pihalta, kun lähettiin niin tenavat telmivät oikein riehakkaasti mutta takaisin tullessa ei enää ollutkaan niin riehakasta porukkaa. Alkumatkasta oli pieni välikohtaus porojen kanssa, mutta omaksi ihmeekseni sain karjuttua Taigan pois porojen perästä. Olivat varmaan 50m päässä Taigasta, kun se pongas ne. Jymykin lähti juoksemaan tuulispäänä kylläkin Taigan, eikä porojen perään. Viime talvena ei olis onnistunut, että olis käskystä kääntynyt takaisin eli jotain edistystä tämäkin. Jos poropaimennustesti olis keväällä suht lähellä niin EHKÄ voitais mennä, ellei astutusjutut/juoksut ole esteenä.

Onneksi oli hihna mukana, että päästiin pahimpien poronhajujen ohite. Muuten reissu meni ilman suurempia karjumisia :) Jymyhän pitää aina huolen ettei mene liian kauas, mutta Taiksusta ei ole takeita että kulkisi ihan vierite koko ajan. Se kyllä kuiten käy aina tarkistamassa missä kuljen. Muutaman kerran tein piiloutumistempun, kun kumpikin meni kauemmas ja aina se oli Jymy joka ensimmäisenä oli paikalla.

Löysipäs Taiga metsästä ilmeisesti jäniksen hännänkin? Aluksi luulin, kun se juoksi se suussa kohti, että nyt se on napannut jäniksenpojan. Onneksi ei kuitenkaan, tosin en etes tiiä, että onko jäniksillä tähän aikaan vuodesta penikoita.

Iltapäivän treenit hoidin niin, että ekaksi otin Taigan kanssa hieman seuraamista ja jääviä. Katsekontakti paranee koko ajan ja nyt onnistui jäävissä seisomisetkin. Jymyn kanssa otettiin muutaman askeleen seuraamisia ja luoksetuloa. Jostain ihmeestä, liekkö Taigalta oppinut, että tule-käskystä pitää juosta suoraan sivulle. Olin aivan ihmeissään kun huusin, että tule niin jätkä juoksee vauhilla viereen. Taitava penneli :)

Jymylle olen uusina asioina opettanut hiukan ruudun alkeita sekä peruuttamista. Ruutua opitin sekä kosketusalustalla että namilla. Lelupalkkakin toimii joissakin jutuissa Jymylle, mutta siinä tahtoo aina välillä pojalla vähän "hattu kiehua" ja aletaan piippailemaan. Joten pääasiassa palkkaa nameilla, kun ne kerta maistuu hyvin. Muutenkin ruoka on tuolle pojalle aivan ykkösjuttu.

Hyvin Jymylle on kuiten tullu malttia, kun nykyään pystyn vuoron perään nakkelemaan niille lelua että toinen odottaa nätisti paikoillaan. Välillä tosin Jymyllä meinaa paimentamisvietti iskeä päälle eikä malttais olla aloillaan. Jymylle en tosin käytä paikka-käskyä jotteis se sitten vesity liian suuresta häiriöstä. Mukavasti tulevat keskenään toimeen ja leikkivätkin oikein sievästi. Taiga ei ole kertaakaan ollut niin kovakourainen että Jymyn olisi tarvinut vinkua.

Jymykin on jo 5kk ja on jo vähintään Taigan korkunen ellei jo isompikin. Vielä ei jalkaa nosteta, mutta kerran olen nähnyt, että jalka jo hieman nousi. Taigalla alkaa lähestyä 2-wee synttärit. Hieman on havaittavissa eripuraa ryhmissä, joissa on vanhempia narttuja. Vähän aikaa menee tutustellessa mutta sitten yritetään alkaa dominoimaan toiselle. Kiellosta kyllä lopettaa, mutta yrittää aina uudestaan tilaisuuden tullen. Hihnassa ei ole koskaan alkanut kenellekkään ärräämään. Taiga on sellainen oman arvontunteva neitokainen :)

Huomenna meillä olisi sitten vuorossa Jymyn pentukurssin toiseksi viimeinen kerta ja katsellaan sitten ensi vuoden puolella josko mentäis jollekki jatkokurssille. Viime kerta meillä jäikin välistä, kun emäntä kävi hiukan tuulettumassa Oulun yöelämässä. Muuten oltais menty, mutta kun koira oli kotona ja emäntä Oulussa :)

Taas uusia otoksia

Taigan pikatreenit

Tulipas tänään tilaisuus pikkasen treenata Taigan kanssa kun lapsukaiset + Jymy nukkuivat päikkäreitä. Vähän on viime viikoilla jäänyt treeniminen vähiin kun ukko on joutunut "kauas" töihin ja on aina ma-to reissussa. No, aina kun tilaisuus tulee niin treenataan jotain.

Hakutreeneihinkään ei nähtävästi Taiksun kanssa päästy kun sen yhen ja ainoan kerran kun sattuivat aina päällekkäin Jymyn pentukurssin kanssa. No, jospa ensi vuonna sitten päästäis käymään hieman tiuhempaan. Kotona ollaan sitten treenitty oikeastaan vain tokoa ja nenähommia on saanut kun on saanut etsiä narupalloa lumenalta.

Intoa ainakin piisaa kun harvakseltaan harjoitellaan. Tänään otin seuraamista jossa keskityin täyskäännöksiin joihin olen oikein tyytyväinen. Käännös on nopea ilman sen suurempia koukkauksia. Jäävissä otin yhden seisomisen ja maahanmenon jotka meni oikein. Tosin maahanmeno oli hidas.

Tein myös parit kaukokäskyharkat pelkästään istu-maahankäskyillä. Takapalkkana oli lelu ja ekakerralla meinasi varastaa lelulle, josta kielto ja uusi yritys, joka meni sitten nappiin. Vaihdot on omaan silmään suht nopeita ja Taiksu jaksoi odottaa käskyä eikä yrittänyt ennakoida.

Voi kun oliskin enemmän vapaa-aikaa niin sais treenata molempien kanssa paljon enemmän. Tokon epiksiin en ole vielä T:tä ilmonnut, mutta oishan se kiva käydä kokeilemassa mitä me oikeasti osataan vai osataanko mitään. Jos päästäis viimiseen alon paikkamakuuryhmään niin ei olis Jymyllä niin pitkä odotusaika autossa. Pitääpäs vähän ens sunnuntaina kysellä että miten tuo onnistuisi.

Jymyn kaupunkivisiitti sekä kurssikerta III

Elikkäs, käytiin taas Jymppepoijan kanssa keskustassa käppäilemässä ja kerta kerran jälkeen menee aina vain paremmin. Tällä kertaa, heti autosta ulos tullessa lähdettiin häntä kaarella kohti seikkailuja. Vaikka ihmisiä tuli vastaan niin kävely meni oikein mallikkaasti, sen enempiä mutinoita. Nyt olikin ihmisiä paljon liikenteessä kun oli perjantai.

Ainoat puhinareaktiot sai aikaan kaupanovesta tullut mies joka ilmeisesti tuijotti Jymyä ja joka sitten alkoi puhumaan meille. Siinä sitten minun rohkaisemana poika uskalsi mennä nuuhkuttelemaan ja jo sekunttien päästä ois halunnu pusuttelemaan. Tulipas kaupasta myös naisimmeinen, jonka kanssa vaihdoin pari sanaa ja Jymy sai rapsutuksia. Voisi sanoa että kaupunkikävelyt sujuvat paremmin Jymyn kanssa kuin Taigan kanssa pentuna. Taiga, kun olisi halunnut kaikkien ihmisten luo ja pelkäsi niin hirmusesti autoja, vaikka käveltiin pyörätietä pitkin.

Olen saanut ainakin perjantain visiitin pohjalta katsoen, Jymyn autopaimentamisen kuriin. Poitsu ei kertaakaan yrittänyt singota autonperään, vaikka autoja meni vähän väliä ja muutamia kertoja ihan vierestäkin. Aikas nopsaa ne oppii. Niin ja nähtiinpä me ekaa kertaa toisia koiriakin lenkillä. Onneksi hokasin ne kaukaa ja istutin Jymyn parkkikselle ja namitin niiden mennessä ohi. Ei muuta reaktiota kuin muutamat vilkaisut koirujen suuntaan ja muuten napitti minua namien toivossa :)

Sitten vähän sunnuntain kurssista, joka meni oikein mallikkaasti. Vaikka sisälle mennessä tulikin muutamia haukahduksia ja innokas kultsunpentu olis halunnu tehä läheistä tuttavuutta syöksymällä heti iholle, josta Jymy ei oikein perustanut. Siitä tuli sitten pientä murinaa, mutta heti kohta kävivät nokakkain tekemässä pikanuuhkasut. Sheltinpennun kanssa Jymy kävi myös tekemässä pikkasen tuttavuutta.

Pahoinvainpelkään että minulla on kohta käsissä putkihullu-koira. Siinä aluksi tehtiin tokopuoliskolla, luoksetulo- ja paikallaoloharjoituksi sekä luoksepäästävyyttä. Luoksepäästävyysessä päästiin jo siihen että kouluttaja kävi silittämässä Jymyn kaulaa eikä jätkä hievahtanutkaan paikaltaan, tosin kädessä oli nami, jota hamusi melkein koko ajan.

Luoksetulot oli räväköitä ja nopeita, mutta ekalla kerralla minun takana ollut putki oli niin houkuttava että se oli pakko käydä tekemässä. Onneksi kävi kuiten ensin minun luona :) Tokalla kerralla olis käyny samoin mutta sain onneksi pysäytettyä. Paikallaoloharjoituksia ollaan kotonaki tehty ja kurssilla käväisin aina parin metrin päässä ja palasin palkaamaan.

Siinä sitten käytiin pisulla ja agipuoliskon kimppuun, jossa harkattiin uutena asiana keppejä. Vanhana otettiin putkia ja hyppyä. Eka tehtiin kahden putken pätkää ja Jymyllä ei ollut minkäänlaista ongelmaa mennä putkesta toiseen. Ihan kuin se olis aina tehnyt sitä. Käytiinpä vielä tekemässä omikseen suortaputkea ja käskin istua ennen lähetystä ja sehän pysyi paikallaan käskyyn asti joka kerta. Aikas etevä pentunen.

Hypyn rima on tuolla ollut n.5cm ja edellisillä kerroilla olen aina itse mennnyt hypyn "sisältä" koiran kanssa. No, tälläkertaa menin sivusta ja hyvinhän se meni. Sitten tein muutamia kertoja istuttamalla hypyn taakse ja ite kävelin muutaman askeleen jonka jälkeen käsky. Kivasti menivät myös ne.

Keppiharjoitus taas oli mitä oli, kun opetetaan sitä vain remmillä ohjaten. Joskohan se seuraavilla kerroilla Jymy jo hoksais sen pointin. Pitäis, ehkä treenata hiukan kotonakin tuota hommaa. Vaan taitaa olla maa jo sen verta jäässä etten saa aurausviittoja enää upotettua maahan.

Treenejä oli seuraamassa taas muutamia henkilöitä, joista yksi oli ekaa kertaa ja onnekseni sain huomata, ettei se ollut Jymyn mielestä yhtään pelottava. Heti tilaisuuden tultua meni nuuhkimaan ja tekemään tuttavuutta. Tässä sen huomaa että harjoittelu kannatta aina!

Tulihan sitä lunta tännekki

 

Taigan treenit

Tänään treeenittiin Taigaliinin kanssa seuraamista ja liikkeestä seisomisia. Seuraaminen näyttää jo aika kivalta kun kontakti säilyy läpi seuraamisen. Meillä on ollut pientä ongelmaa asian kanssa ku kontakti meinasi aina tippua kun lähdettiin liikkeelle. Vielä hiukkasen toisinaan edistää mutta pienellä muistutuksella korjaa paikkaa.

Täyskäännökset olen alkanut tekemään kokonaan vasemmalle kääntyen jotka jo alkaa luonnistua koiruudeltakin. Lukuunottamatta niitä hetkiä kun Taigan keskittyminen on herpaantunut ja käännös näyttää enemminkin joltain sirkustempulta.

Harjoiteltiinpa, sitten ihan urakalla liikkestä seisomista ja kyllä se sieltä tulee kun tehdään tarpeeksi monta kertaa. Onneksi Taiga ei herpaannu monista toistoista. Niin, ja tehtiinpäs me luoksetuloja pysäytyksellä sillä takapalkalla, joka ei mennyt yhtään niin kuin piti. Luoksetulokäskystä lähti kuin etana liikkeelle eli ei todellakaan hyvä. Menee hyvät vauhdit hukkaan. No, kyllä se pysähtyy kun karjasee, mutta pysähdysmatka ei ehkä ole mikään ihanteellisin :) Pitää saada sitä jotenki muuten täpäkämmäksi.

Taiksu, tänään 1v 10kk <3

Jymyn pentukurssin tokakerta

Päästiin taas katselemaan uusia ihmisiä sekä koiria. Jymystä jo hiukkasen hoksasi, että se muisti minne oltais menossa. Taas oltiin melkein vikoja paikanpäällä ja ovesta sisääntullessa meitä vastassa olikin koirakomppania. Sekin pientä Jymy-poikaa meinasi hiukkasen haukututtaa. No siitä kun päästiin väljemmille vesille, niin homma alkoi taas toimia. Velipoika treenasi vieressä ja jopas poitsu olikin reipastunut viime kerran jälkeen. Kiinnosti jo hiukkasen treenaaminenkin :)

Tämän kerran aiheena meillä oli tokossa luoksepäästävyys sekä pujoteltiin toisten koirien vierite. Ensin toki katsottiin oltiinko tehty kotiläksyt eli sivulletulo ja maahanmeno. Agissa mentiin taas suorta- ja mutkaputkea.

Luoksepäästävyydessä meidän tuli pitää koirat perusasennossa niin etteivät lähde paikaltaan kun kouluttaja käppäili lähistöllä. Jymy oli tässä tosi etevä ja pysyi joka kerta paikoillaan, mitä nyt muutaman kerran vilkaisi vieressä kulkijaa/seisojaa. Koirien välistä pujottelu sujui ihan ok, kun nami oli melkein koko ajan nokan edessä. Yksi ahdas väli meinasi jänskättää mutta siitäkin päästiin ja velipojan ohitus meinas kansa jännittää kun toinen pikkasen pöhisi. Jymy pysyi tosi hyvin myös makuullaan kun toiset koirat ohitteli meitä. Pientä mielenkiintoa tosin oli jo havaittavissa.

Tällä kertaa myös talon ulkopuolella olevat äänet saivat Jymyn valppaaksi ja muutamia kertoja haukahti autonpörinälle ja oven pamahdukselle. Siinä tilanteessa; kielto ja huomion kiinnitys muihin juttuihin, joka toimikin kohtuullisen hyvin.

Agipuoliskolla Jymy olikin sitten aivan liekeissä. Se rakastaa yli kaiken putkia :) Täyttä laukkaa jo juoksee putken päästä toiseen. Hyvä että itse kerkeän toiseen päähään viemään koiraa niin sen puoli kroppaa on jo menossa putkeen kun itse kerkeän paikanpäälle. Onneksi se osaa jo odottaa niin saan hiukka etumatkaa. Seuraavalla kerralla katsotaan vissiinki keppejä.

Tunnin loputtua ulkosalla vaihdettiin muutamia sanoja Jymyn veljen Ninon omistajan kanssa. Siinä, sitten Jymy teki tuttavuutta ihmisiin ja olisi niin halunnut leikkiä velipojan kans mutta Nino oli toista mieltä. No, ehkä ne vielä rohkaistuvat leikkimään keskenään. Tällä kertaa selvästi jo huomasi että Jymyn suhtautuminen toisiin koiriin alkaa pikku hiljaa muuttua eikä heti ensimmäisenä olla näyttämässä hampaita. Kurssilla käymisestä on kyllä suuri apu tälläiselle koiralle.

Niin, ja näki Jymy tunnin lopussa muutaman uuden koirankin, joista ei oikeastaan välittänyt mitään. Eikä vastaantulleet uudet ihmisetkään saaneet aikaan sen ihmeempiä reaktioita. Kyllä, tämä tästä vielä iloksi muuttuu :)

Kotitreeniä Taiksun kanssa

Ollaan tehty nyt parina päivänä Taigan kans toko pihatreeniä ja aikas kivasti on mennytkin. Seuraaminen on innokasta vaikkakin välillä yritetään edistää. Täyskäännökset vasempaan ovat alkaneetkin sujua jo kivasti. Käännöksissä vasempaan Taiga melkein aina väistää minua ja tekee selvän kaaren kääntyessä. Sitten huomasinkin että olen melkein aina aloittanut kääntymisen oikealla jalalla niin eihän se oli mikään ihme ettei Taiga pysy kärryillä mihin mennään. Tästä asiasta valaistuneena kiinnitin asiaan enemmän huomiota ja alkoivathan ne käännökset tiivistyä :) Mukava saada välillä ahaa-elämyksiä.

Liikkeestä maahanmeno nopeutuu kerta kerralta mutta liikkeestä seisominen tuottaa taas pikkasen vaikeuksia kun T tarjoaa usein maahanmenoa. Pitäis varmaan tehä pelkästään seisomia nyt jonkin aikaa. Liikkestä istumista myös kokeiltiin ja pienellä liikkeen hidastamisella käskyn aikaan nekin onnistui jotenkuten.

Monesti jos aluksi treenaan seuraamista ja sen jälkeen jääviä ja taas seuraamista, niin Taiga muka fiksuna saattaa tarjota maahanmenoa kesken seuraamisen tai jää himmailemaan odottamaa käskyä. Paikallaolohäiriötä ollaan nyt saatu siskon koirasta, joka on juoksennellut ees taas aivan lähellä Taigaa sekä hakenut Taigan rakastamaa frisbeetä. Pientä hytkymistä on ollut mutta paikalla ollaan pysytty.

Luoksetulot ovat nopeita ja jonkinverran olen nyt myös treenannut pysäytyksellä luoksaria. Pikkasen hihaita seisomiset vielä on, mutta takapalkalla niistä varmaan saa nopeempia. Palkkana on taas ollut pelkästään narupallo joka onkin toiminut vallanmainiosti. Namikin kelpaa muttei saa aikaan niin innokasta toimintaa.

Harmillisesti maa on jo valkoisena niin jälkitreenit jää nyt toistaiseksi, harmi sinäänsä kun en kerennyt Jymylle tehdä yhtään makkarajälkeä. Jospa nuo lumen rippeet vielä sulais ja sais tehä vielä ees yhet jäljet koiruille. No, toivossa on hyvä elää :)

Jymy pentukurssilla

Niinpä me päästiin viime sunnuntaina ekaa kertaa käymään koirakoulu vietin pentukurssilla. Aluksi Jymyä jänskätti kovasti kun kaikki muut koirakot olivat jo sisällä kun me tulimme paikalle. Jymy puhisi ihmisille ja koirille jonkin aikaa kunnes sain sen huomion kiinnitettyä itseeni ja maittaviin makkaranpaloihin.

Kurssilla oli pentuja yhteensä 5 plus me ja ohjaajan koira. Sattuipas samalle kurssille myös Jymyn velipoika Nino. Samanlaisia pöhisijöitä olivat kumpainenkin, mutta Jymy melko äkkiä kuitenkin lopetti pöhinän ja alkoi hommiin. Siitä oikein näki kuinka sen itseluottamus nousi tunnin edetessä. Ihmiset ei olleet enää pelottavia ja koiriakin katseltiin mielenkiinnolla. Yhtään nipailu yritystä toista koiraa kohtaan ei tullut, ennemmin Jymy väisti toista koiraa.

Eka tunnin aiheena oli sivulletulo ja maahanmenoa sekä kontaktiharjoitus. Toisella puoliskolla tuntia harjoiteltiin agilityssä putkea. Sivulletuloa me ollaan harkattu jo kotona niin se meni käsiavulla ihan kivasti. Maahanmeno sujuu ilman käsiapua niin kokeiltiin jo pienestä liikkeestä maahan menemistä, joka sujui myös aikas mukavasti. Kontaktia Jymy hakee jo tosi näppärästi noin nuoreksi koiraksi ja jaksoi keskittyä itse tekemiseen, vaikka muut koirat hyöri lähettyvillä. Olin oikeastaan yllättynyt kuinka hyvin meni tuo eka kerta.

Sitten olikin kulunut eka puolituntinen ja käytettiin pentuset pisulla. No Jymyhän ei malttanut tehdä tarpeitaan ja ulkona kauempana olevat pennut vähän pöhisytti. Seuraavana olikin vuorossa putkeen menoa ja minulla jännitti että kuinkahan Jymy antaa ohjaajan pitää hihnasta että pääsen huutelemaan putken toiseenpäähän. No aluksi Jymy katsoi naista vähän epäillen mutta aika äkkiä olikin jo sylissä ja maassa selällään. Joten huoli oli aiheeton. Aluksi Jymy ei meinannu hiffata jutun juurta mutta sen hoksattuaan ei paljoa tarttenu huudella seuraavilla kerroilla Jymyä kun poitsu oli jo palkkalautasen luona. Pieni mutkaputki oli alkuun kans hiukka haasteellinen mutta taas vain ekalla kerralla :) Vauhtia ainakin piisaa tässä herrassa. Hyppyesteellä rima oli 5cm ja menin Jymyn kanssa yhdessä hypyn yli palkkakipolle. Yhden kerran rima tippui muttei poitsu siitä mitään onneksi välittänyt.

Tunnin loputtua annoin muiden suosiolla mennä ensin ja me katseltiin toisten touhuja. Jymy mielenkiinnolla seuraili ihmisten ja toisten koirien puuhia ja olisi niin halunnut ohjaajan paijattavaksi. Katsoin kuitenkin parhaaksi pitää sopivan välimatkan toisiin koiriin ettei vain tule mitään haavereita ja huonoja kokemuksia. Seuraava kerta menee jo varmasti paremmin. Loppuun vielä tokokuvia Jymystä sekä päivitin myös Jymyn kasvugalleriaan uuden kuvan.

Sivulla olemista

 

Noutokapulan pitämistä

 

     Eteentulo on jo aika tiivis ja suora.

Esineruutua ja jälkihommia

Eilen oli hyvin koiratouhukaspäivä kun molempien kanssa harjoiteltiin esineruutua ja Taigan kanssa tehtiin aikas lyhyt jälki 8 kepillä. Kävin ensin tekemässä Taigalle jäljen jonka jälkeen alettiin Jymyn kanssa harjoitella nurmikolla esineruudun alkeita. Tallasin nurmikolle n.3m x 3m alueen ja kävin viemässä esineen Jymyn nähden nurmikolle. Siitä sitten lähetys tuo-käskyllä ja nätistippäs pikku koira kävi hakemassa esineen minulle. Muutaman kerran toki piti juosta minun ohi palutuksessa mutta uusi käsky jonka jälkeen esine tuli minulle käteen. Muutamia kertoja tein näin vaihdellen esinettä sekä esineen paikkaa ruudussa. Hyvin osasi palata tallatulle alueelle kun kävi reilun metrin, alueen ulkopuolella. Kivasti käytti myös nenäänsä etsimiseen kun esine ei ollutkaan ihan lähetyslinjalla. Esineinä oli lompakko ja kännykkäpussi, joka sisälsi kännykän.

Sitten olikin jäljen teosta kulunut parisen tuntia ja lähdin Taigan kanssa jäljelle. Hyvin etsi jäljen ja lähti oikeaan suuntaan. Keppejä laitoin nyt tiuhaan 8kpl 100m jäljelle ja yksi 90 asteen kulmakin löytyi jäljeltä. Tosi hyvin nosti kaikki kepit ja jäljesti tarkkana nenu maassa. Kulma meni nappiin ja metsätien ylitys onnistui myös hyvin. Meno oli aivan erilaista kuin viime kerralla, aivan kuin se olisi nyt vasta tajunnut että keppejähän sieltä jäljeltä pitää etsiä. Olen niin ylpeä tuosta koirasta ja sen halusta tehdä töitä. Aina se on innoissaan lähdössä tekemään milloin mitäkin.

Seuraavaksi lähdin tallaamaan valmiiksi esineruutua Keron ja Taigan harjoituksia varten. Alue oli n.20m x 15m. Tämä oli Taigan toinen harjoituskerta ja pitäydyttiin yhden esineen etsimisessä. Se kyllä etsi mutta jotenkin ajatus harhaili ja kävi monesti pois alueeltakin. Kaikki esineet lopussa löytyi ja palautui käteen. Pitääpäs harjoitella tuota useammin että ajatus pysyy Taiksulla muistissa. Kokeiltiinpa me uusia liivejäkin ja vähän niitä tarvis duunata ettei olis niin suuren suuret. Haku esineinä oli hanska ja villasukka. Kerolla meni oikein kivasti ja se hakikin vikassa treenissä kaksi esinettä ruudusta. Jymyn kanssa kävin kans tekemässä yhden helpon haun ja kyllähän se pieni toi sen esineen sieltä vielä käteen saakka :)

Jospa sitä kerkiäis jossakin välissä tehä Jymyllekki jäljen pätkän nurmikolle. Viikonlopuna lähetään käymään reissussa ja hakutreenit jää valitettavasti välistä :( No jospa me vielä kerittäs tälle vuodelle käyä.

Sitten aivan muuta asiaa.. Mittasin äskettäin Jymyn säkän ja mitta näytti n.47cm :o, mikähän jättiläinen siitä on tulossa. Ikäähän sillä on huomenna 17vk. Kohta se on jo Taigan korkunen. No jaksaapahan sitten tulevaisuudessa hyvin hyppiä agiesteitä :)

Tältä päivää kuveja :)

 

 

siedätyshoitoa ja rokotuksia

Taas on viikko vierähtäny ja ei oikein tullu mitään ihmeempiä reenailtua muutako ihan kotosalla puuhailtiin ajankuluksi. Muutaman kerran käytiin Jymylle hakemassa siedätyshoitoa kylillä ja ihan kivasti siellä menikin.

Alkumatkasta piti ihmisiä vähän puksua mutta kun käskin Jymyn istumaan ja annoin namia hyvästä käytöksestä niin puksuminen väheni loppumatkasta. Tavattiinpa me tuttukin matkan varrella kun Jenny oli bongannut meidät kävelemästä ja kurautti likelle parkkiin. Aluksi en oikeen tajunnut että joku vois edes huutaa minulle. Sitten kun älysin että kuka siellä huutelee niin tehtiin Jymyn kans täyskäännös ja käveltiin suoraan kohti. Olin varma että tulee jonkinlainen vastalause mutta yllätykseksi Jymy oikein "veti" Jennyn luokse ja oli aikas villinä :).

Torstain reissulla ei törmätty tuttuihin mutta uusi tuttavuus, mummo rollaattorin kanssa tuli meitä vastaan ja Jymy oli mielenkiinnolla menossa katsomaan lähemmin kulkijaa. Pahimpia tilanteita kävelyllä on ne kohtaamiset joissa ihmiset kävelee suoraan kohti ja tuijottaa Jymyä. Pyöräilijät ei saa mitään negatiivisiä reaktioita aikaan. Yksi mahdollinen ongelmakohta saattaa olla autot. Jymy nimittäin lähti muutamia kertoja auton perään vetämään kun ne meni ohite. Tämän kun tiedostin niin samantien tiukkalinja noiden suhteen ettei pääse ongelmaksi asti. Laitoin Jymyn istumaan pyörätienlaitaan josta ihan vain katseltiin ohimeneviä autoja. Aluksi oli aina nytkähtämässä perään mutta kun sai istumisesta ja ihan vain katsomisesta namia niin muutamien kertojen jälkeen meni jo ihan kivasti. Huomenna yritetään taas päästä kylille käppäileen.

Perjantaina käytiin sitten rokotuksilla ja alkuun sielläkin piti tätille poksua mutta melkein heti hoksasi ettei siitä ole vaaraa ja kellisteli selällään rapsuteltavana. Siinä odotustilassa kun ootettiin vuoroa niin viereisestä huoneesta tuli koira odotustilaan ja voi sitä haukkumisen määrää. Kun toinen koira alkoi haukkumaan niin sitten oli "piru" irti. Jymy haukku silmät punaisena toiselle koiralle ja onneksi toinen koira lähti sitten tilanteesta pois. Tilakin on niin pieni siinä aulassa että koirien väliin jäi tuskin 2m. Ei mitään ihanteellisia tilanteita epävarmalle pennulle. No, pienen hetken päästä koirakko käveli taas meidän ohite mutta tällä kertaa Jymy pysyi rauhallisena. Siitä hirmu kehut ja namia.

Eläinlääkärin luo kun päästiin niin meni vähän epäillen huoneeseen mutta äkkiä oli jo lääkärin jaloissa riekkumassa. Pöydällä osattiin olla oikein nätisti ja rokotukset meni taas huomaamatta. Sanoin myös Jymyn rapsuttelusta niin katsoi että vatsassa, korvissa ja kainaloissa oli lievää punoitusta/ihottumaa. Sanoi että saattaa olla allergiaa tai atopiaa. Ei ollu kuulemma niin vakavaa että kannattaisi vielä alkaa ruokaa vaihtamaan, mutta vaihdan sen kuitenkin. Sanoi, että kannattaa aluksi kokeilla laittaa öljyä ruokaan. Seuraavan kerran eläinlääkärille toivottavasti vasta noin vuoden päästä.

Ilmotin meidät pentukurssille Ouluun joka alkaa 21.10 koirakoulu Vietissä. Aluksi ilmoitin Jymyn Activen kurssille kun ei oikein muualta tahtonu löytyä sopivaan aikaan olevaa kurssia. Mutta onneksi tänään oli avattu uusi kurssi Viettiin niin heti sen sitten sinne ilmosin. Toivottavasti päästään mukaan. Mukava mennä Viettiin kurssille kun on jo ennestään tuttu paikka ja joitakin tuttuja vetäjiäkin. Vielä pitäisi ennen kurssia saada toisista koirista mukavia kokemuksia ettei eka kerta meni kyräillessä toisille. No jospa se pystyis keskittymään kun huomaa ettei ne toiset sieltä päälle tule.

Taiksun kanssa ollaan vaan hömpötelty ja leikitty. Tilasimpa Haku-treenien jälkeisessä hurmoksessa Taigalle SPKL-liivit :). Oispa vielä kiva päästä treenamaan muutamia kertoja ennen lumien tuloa. Esineruutua vois ens viikolla tehä Taigan kans ja ainakin yksi jälki.

Agia ja ihka ekat hakutreenit

Niin se viikko taas vierähti ja treenaamassa käytiin ihan kiitettävästi. Pari kertaa kävin koiruuksien kanssa kentällä harkkailemassa, Taigan kanssa agia ja Jymyn kanssa pikkasen tehtiin helppoja juttuja sekä leikittiin paljon. Hyvin jätkä ärräämällä taistelee lelusta :).

Agissa tehtiin maanantaina Sirpan tekemää radan pätkää sekä keppejä. Kepit meni kerrankin molemmin puolin hyvin joten jätin siihen keppiharkan siltä kertaa. Radanpätkällä oli takaakierto sekä välistäveto, jotka olivat meidän harjoitusmäärällä aikas haastavia alkuunsa, mutta pikkusen aikaa junnattua saatiin ne sujumaan ihan kivasti. Ensimmäistä kertaa meillä oli puomin alla putki, jonka johdosta Taiga ei meinannut millään uskaltaa kiivetä puomia ylös. No, ei muutako kaulapannasta kiinni ja muutaman kerran tuollalailla yli niin pelko oli voitettu. Ihan kivasti alkaa jo puomin alastulon pysäytyskin toimia kun alussa ei tullut siihen hirmusesti panostettua. Aikas tärkeä juttu kuitenkin tuollaisella "aropupulle".

Keskiviikkona Taiksun kanssa harkkattiin sitten netistä löytämää radanpätkää jossa olikin jonniinmoista koukeroa ja ohjaushaasteita. Piti moneen kertaan miettiä että miten tämä nyt kannattaisi ohjata. Radalla oli putki ja viisi hyppyestettä. Yritän laittaa radoista kuvat tuonne agiharkkasivulle. Samalla otettiin myös kepeille menoharjoituksia eri kulmista. Alkuun kyllä meinasi olla liikaa vauhtia kun ryykittiin mihin väliin sattuu. Yhtä juttua en kyllä ymmärrä että mistä tuo on saanu päähänsä lopettaa keppien teon 5:teen keppiväliin kun kävelen keppien vasemmallapuolen. Se oikein hypähtää pois kepeiltä kuin odottaisi pallon lentävän. Kun taas, jos itse seison keppien takana ja annan kepit käskyn niin tekee kepit loppuun asti. Samoin jos kävelen oikeallapuolen. Ei minun järki riitä tämän mysteerin selvittämiseen. Ehkä vaan lisää hihnassa tekemistä vasemmallapuolen kävellen. Pikkusen otti häiriötä tiellä kävelevistä koirista, muttei mitenkään pahasti.

Tänään päästiin vihdoin ja viimein kokeilemaan hakua. Olipas muuten tosi mukavat treenit vaikka satoi vettä ja oli pikkasen vilukin välillä. Mukava oppia aina uutta ja nähdä kuinka koirat nauttiin tekemisen meiningistä. Meitä olikin oikein mukava porukka koolla ja aikaa vierähti kolmisen tuntia. Jymykin oli mukana ja sille tehtiin ekaksi makkararinkiä ja olihan ne ihmiset Jymyn mielestä aikas mörköjä. Piti pöhistä ja oikein varovasti kävi hakemassa makkaraa kädestä. Lopussa Jymppe alkoi jo vähän rentoutua ja häntäkin heilui, joten takaisin autoon Taigan seuraksi.

Sitten olikin aika alkaa treeniä ja välillä tuli oltua maalimiehenäkin. Taigan kanssa oltiin siis ekaa kertaa meille tehtiin ensin niin että ukko käveli korkean puskankeskelle makkaroiden kanssa ja Taigan kanssa käveltiin kohti ukkoa ja heti kun sai vainun niin hirmusesti kannustusta ja sieltähän se sitten löytyi. Seuraavaksi ukko meni montun reunan taakse piiloon ja me käveltiin montun reunaa pitkin ja aika äkkiä Taiga vainusikin ukon ja meni suoraan kohti mutta oli vähän epävarma että mikäs se tuolla nyt kököttää ja makkaratkin meinasi jäädä syömättä.

Sitten tehtiin niin että Taiga näki että maalimies käveli vähän matkan päähän metsään ja päästin perään ukko-käskyllä. Taiga oli kyllä nähnyt maalimiehen mutta lähti rallattelemaan omiaan. No lopussa kävi sitten syömässä makkarat. Seuraavaksi maalimies meni jo kauemmas kumpareen taakse josta suoraan lähetys. Taiga juoksi suoraan maalimiehen luokse ja itse perään ukolle. Toinen samanlainen mutta tällä kertaa ukko ei ollutkaan suoraan siinä minne käveli vaan oli pikkusen liikkunut vasemmalle kumpareen takana. Lähtö oli taas tosi nopea ja suora, ja oli käynyt aluksi aika lähellä maalimiestä mutta teki sitten pikkusen mutkan ja sitten maalimiehen löytö. Ihan mukava fiilis jäi nuosta treeneistä

Ilmaisuksi mahdetaan ottaa haukku jos vain saan sen haukkumaan. Sirpa ja Jenny yritti lelulla saada Taigaa haukkumaan mutta aluksi näytti ettei T ollut aikeissakaan päästää ääntäkään. No tovin siinä "härnättyä" saatiin kuin saatiinkin sieltä jonkinmoinen önähdys aikaiseksi. Ei muutako kotona paljon treeniä että saadaan koiruus haukkumaan :).

Jymylle olen myös opettanut uusia temppuja kuten, merkille menoa ja eteenistumista kun istun sohvalla. Sivulletulo alkaa jo jotenkin sujua ilman käsiapua ja seiso-käsky aletaan sisäistää. Helposti tuo kakara oppii. Huomenna käydään taas kaupungilla käppäilemässä ja katsomassa ihmisiä.

Laitoinpas Jymystä uuden kuvan kasvugalleriaankin. Mittasin pojan eilen ja mitaksi sain n.43,5cm. (15vk)

Taigan kaukokäskyt

Tässäpä olis linkki Taigan kaukojen harjoittelusta takapalkalla. Yhdessä kohtaa videolla käskytän Taigaa seisomaan mutta istui, koska näytin vahingossa istu-käsimerkkiä :) Itellä alko niin hymyilyttää että meni vähän aikaa korjata tilanne.

Taigan kaket

Mukavia immeisiä ja treeniä

Kävipäs meillä taas kylässä Jymylle uusia kasvoja. Iitulla oli 2-vuotis synttärit ja ukki kävi porukkoineen kylässä. aluksi piti olla vähän ujoa poikaa, mutta vähän ajan tutustelun jälkeen olis haluttu syliin rappusettavaksi. Muutenkin oli tosi reippaana.

Iitu sai lahjaksi sellainen koiran joka liikkuu ja haukkuu. Päätettiin sitten näyttää Jymylle lelua ja toinen ei ollut moksiskaan. Meni heti katsomaan että mikäs se tuo oikein on olevinaan.

Ollaanpa me käyty nyt pari kertaa kylällä suojalinnan kentällä treenimassa molempien kanssa. Ekalla kerralla tehtiin Jymyn kans kontakti harjoituksia ja istu-maahan kuviota. Hyvin pitää kontaktia ja jaksaa keskittyä. Ei häiriinny ohimenevistä autoista tai muustakaan hälystä. Taigan kanssa otettiin agia ja pikkusen seuraamista.

Eilen käytiin kanssa kentällä, Jymyn kanssa leikittiin ja otettiin sivulletuloa, kontaktia, maahanmenoja liikkeessä. Muutenki vaan humputeltiin että olis mukavaa. Hyvin taas keskitty, vaikka Taiga oli kentänreunalla narussa odottamassa  omaa vuoroaan. Muutaman kerran Jymy vain vilkaisi Taigan suuntaan kun sieltä kuului pientä piippausta.

Taigan kanssa otettiin vain tokoa tällä kertaa kun huonomuistinen ohjaaja oli unohtanut kentän avaimen kotiin. Tehtiin BH-kokeen seuruutuskaavaa joka meni ihan kivasti. Sitten tehtii liikkeestä maahanmenoa sekä seisomista. Yllätykseksi kaikki meni hyvin, eikä Taiga tarjonnut maahanmenoa seiso-käskystä. Muutama luoksarikin tehtiin pysäytyksellä, jossa ekassa meni maahan, mutta tokassa sitten pysähtyi seisomaan. Takapalkalla pitäs tuotaki kokeilla kun pysähysmatka tahtoo venyä. Kaukokäskyissä takapalkka toimii tosi hyvin ja liikkuminen on aika minimaalista.

Käväistiinpä Jymyn kanssa myös keskustan läheisyydessä käppäilemässä ja ihmisiä kohtaan osoitti enemmän kiinnostusta kuin pelkoa. Tulipa vastaan myös lapsia jotka pyöräilivät, eikä Jymy tehnyt muuta kuin katsoi. Ei kuulunut pihahdustakaan suusta, jota aluksi epäilin tapahtuvaksi. Eli ihan onnistunut keikka kaupunkiin tutustumisessa. Ensi viikolla lisää.

Innostuinpa yksi päivä mittaamaan että kuinkas korkea tuo Jymy-poika oikein onkaan. Vähän haastetta oli saada jätkä pysymään aloillaan mutta lopulta sain mitaksi n. 42cm (ikää 14vk). Ei taida tulla ainakaan mikään hiirulainen.

Loppuun vielä uusia kuveja.

Pelottavat ihmiset

Jymy on taas ollut muutamien vieraiden osalta sitä mieltä että ne on niin pelottavia ettei niiden luo voi mennä. Pienen välimatkan päästä vain nuuhkitaan ja saatetaan yrittää pöhistä. Äkkinäisiä liikkeitä vieraiden suunnalta kavahdetaan ja väistetään.

Eipä ollut Taigastakaan apua vaikka Taiga menikin tervehtimään tulijaa häntä liehuen. Jymy tyytyi parin metrin turvasäteeseen. Sisälle kun mentiin niin ei enään muistanutkaan vierasta ja kävi haistelemassa ja juoksi sitten jälessä ulos. Pihalla kulki vieraan vieressä ja kävi muutenkin välillä nuuhkuttelemassa.

Tänään sitten tulivat naapurin pojat käymään ja niitäkin yritti alkaa pöhisemään mutta kielsin ja hyvästä käytöksestä annoin namia. Poikien seisoessa selin Jymyyn niin uskalsi käydä nuuhkaisemassa mutta jos liikahti niin sitten piti mennä kauemmas. Hirveästi Jymyllä haluttais tehdä tuttavuutta vieraiden kanssa mutta kantti ei anna periksi. Kävi ottamassa pojilta namia kädestä muttei jäänyt viereen rapsuteltavaksi. 

Osaksi käytös on varmaan epävarmuutta mutta en uskokkaan että Jymystä saadaan koskaan Taigan tapaista ihmistenrakastajaa. Enkä sellaista välttämättä haluakkaan mutta kyllä Jymyn pitäisi pystyä sietämään vieraan kosketusta ilman karkuunjuoksemista/väistämistä. Ihan kisoja/kilpailuja silmällä pitäenkin. Aikaa ja työtä se varmasti vaatii.

Tuttu auto kun ajaa pihaan niin juostaan iloisesti vastaan tervehtimään. Uskoa parempaan siis vielä on ja pitääkin ottaa Jymy seuraaviin hakutreeneihin mukaan että voidaan tehdä makkararinkiä. Hakua kun olisi tarkoitus myös Jymyn kanssa kokeilla jos se vain on mahdollista. Pitää käydä Jymyn kanssa tällä viikolla myös pikkunen kävelylenkki keskustassa.

Kasvattajapäivillä 15-16.9

Niinhän me käväistiin Taigan ja Jennyn&Keron kanssa Utajärvellä hieman leireilemässä. Mukavaa oli ja Taiga sai monia uusia koirakavereita. Enemmänkin oli porukkaa ilmottautunut mutta joutuivat sitten viime tingassa perumaan. Olisi tietty ollut mukava nähdä enempi koiria ja ihmisiä.

Aluksi tehtiin pientä "hakutreeniä" jossa sitten otettiin aikaa että kenen koira löytää emännän/isännän nopeiten. Yllätykseksi oltiin Taigan kanssa ensimmäisiä ja saatiin palkinnoksi Oulunjoen karitsa, t-paita :). Kyllä tuo neiti jaksaa aina yllättää minut ällillään. Ei turhia tohota vaan tekee hommia sata lasissa.

Otettiinpa sitten ruuan jälkeen pikkasen esineruudun alkeita ja siinäkin alun hoksaamisen jälkeen hommat sujuivat malliikkaasti. Hakuesineinä Taigalla oli nahkahanska ja villasukka. Pikkaisen harhautui tampatulta alueelta etsiessään mutta tuo olikin eka kerta kun tuollaista harjoiteltiin. Nouto-käsky kun on kunnossa niin sillä saa koiran tuomaan melkein mitä vain. Palkaksi tuoduista esineistä Taiga sai raatolelulla leikkimistä ja nakkia. Voi kun saisi itsestä enemmän irti ja pääsis kunnolla treenaamaan niin meillä saattaisi olla vain taivas rajana. Taigassa löytyy ainakin potenttiaalia vaikka mihin.

Ilta menikin laavulla makkaraa paistaen ja lätisten. Koirat juoksivat irrallaan ja uroksia aina välillä vaihdeltiin narttujen kanssa juoksemaan. Taigaa piti pikkasen vahtia kun mukana menossa oli kaksi muutakin narttua. Toinen oli vuoden vanha ja sen kanssa leikit meni yksiin mutta vanhemman nartun kanssa dominanssi nosti päätänsä ja Taiga yritti patsastella ja alistaa toista. Muutaman kerran piti älähtää mutta naarmuilta vältyttiin ja leikit jatkuivat taas suht rauhallisesti. Kivasti Taiga alkaa jo olla kuulolla vaikka toisia koiria onkin irrallaan. Ehkäpä siitä on tullut aikuinen :) Yö meni melko rauhallisissa merkeissä ja Taiga nukkui tyytyväisenä sängyn vieressä. Aamulla sitten pikku pissatuslenkki ja aamupalalle.

Siitä mentiin sitten saareen Jennyn ja Keron kanssa pikku samoilulle. Sitten alettiinkin pakkailla kamppeita ja siivota paikkoja. Sitten ajeltiin pikku matka Riikan lammasaidalle ja Taiga sai näyttää paimentamisen taitoja. Ekaa kertaa Taiga näki lampaita ja paimensi ylipäätään mitään. Vähän meinasi alkuun T:tä jänskättää ja piti nuuskia lampaiden hajuja maasta. Montaa haukahdusta ei kyllä kuulunut, mutta jotenkin Taiga sai lampaat liikkeelle katseella. Osasi myös kiertää lampaiden taakse. Lampaat ei päästäneet Taigaa lähelleen vaikka edellinen koira pääsikin niitä nuuhkimaan. Toivottavasti saan tänne piakkoin kuvia kun Jenny niitä näpsi aidalta.

Yllättynyt olin siitä ettei Taiga hirveästi kuumunut vaikka lampaat juoksivat välillä lujaakin karkuun. Olisin myös kuvitellut että kuullaan haukkumista mutta ei sitäkään. Pitäisi varmaan opettaa Taiga käskystä haukkumaan. Siitä kun olisi apua monessa jutussa.

Koiruus oli kyllä mukavan rauhallinen ja seesteinen kun päästiin kotiin. Tälläisiä viikonloppuja voisi olla useamminkin.

Elukkatohtorissa rokotuksilla ja koira kohtaamisia

Eilen käväistiin sitten ottamassa ne ekat rokotukset ja taas menomatkalla kuului aluksi pientä piippausta mutta loppu aika oltiinkin sitten hiljaa. Autossa yksin olokin sujui kaiketi mukavasti kun käytin tyttöä samalla hammaslääkärissä. Ei ainakaan kuulunut mitään ääniä kun tulin takas autolle, rauhassa siellä vain maattiin.

Jymy ei ollut moksiskaan uudesta paikasta kun nostin sen autonperästä ulos. Siinä sitten pissatukset ja sisälle. Pikkuisen piti maanitella jätkää ovesta sisälle mutta sisälle päästyään alkoi tutkia paikkaa ja onnistuin huijaamaan jätkän jopa vaakallekkin :). Siinä sitten joku tovi istuttiin ja muutaman kerran piippaili kun mitään ei tapahtunut.

Sitten olikin meidän vuoro ja huoneeseen mentäessä Jymy oli heti hyvää pataa tohtorin kanssa. Ei arastellu yhtään ja pöydälläkin osasi käyttäytyä tosi reippaasti. Mitä nyt oli aina heittäytymässä selälleen rapsuteltavaksi :). Kävipä huoneessa pari muutakin immeistä ja Jymy meni heti tekemään tuttavuutta. Viikonlopun aikana meillä kävi monia uusia ihmisiä eikä Jymy ollut niistäkään millänsäkään. Heti mentiin jalkoihin rapsuteltavaksi.

Saatiin myös pikkanen pussukka ruokanäytteitä kotiinviemisiksi. Siinä oli kilon pussi kuivamuinaa ja yksi tölkki pennun märkäruokaa. Hyvin näytti uppoavan kun annoin eilen kuolutusnamina nuita ruokanappuloita. Mukavasti on pentunen kuulolla kun harjotellaan uusia ja jo opittuja juttuja vaikka isompi neiti saattaakin vieressä jotain touhuta ja meluta.

Uutena "ongelmana" meille on tullut vieraille koirille äyhääminen ja päälle käyminen. Lauantaina käytiin yhen tutun luona jolla on vähän vanhempi pentu niin eihän siitä leikkimisestä tullut mitään kun Jymy oli suoraa päätä karsimassa päälle. Sai jätkä olla sitten yksin ulkosalla. Samoin kävi kun meillä tuli käymään Taigan leikkikaveri Kero. Alkututustuminen oli minun seläntakana olemista ja jos Kero tuli lähemmäs niin yritettiin napata kuonosta. Selvästi Jymy on vielä epävarma miten näissä tilanteissa pitäisi toimia.

Siinä sitten tovi oltiin ja hain sitten Taigan kaveriksi näyttämään mallia miten toisia koiria tervehditään ja ettei Kero halua toiselle mitään pahaa. Taigahan oli heti innoissaan kun pitkästä aikaa näki kaveriaan ja meni heti korvat luimussa tapaamaan Keroa. Jymy oli vähän ihmeissään että mitä tässä nyt oikein tapahtuu ja miksi Taiga menee tuon "hirviön" luo. Siinä sitten Taiga ja Kero vähän aikaa temusi hihnassa ja päätettiin päästää kauhukaksikko irti. Jymy jäi vielä hihnaan katsomaan toisten touhuja. Siinä sitten käveltiin vähän matkaa ja alkoi näyttää siltä ettei Jymy ollut enään niin äreissään Kerolle vaikka se kävelikin ihan likite.

Varuille täytettiin sankko vedellä jos tunteet olisivat kuumenneet. No loppu hyvin, kaikki hyvin. Aluksi Jymy oli tarkkailijan asemassa ja oli vähän varuillaan kun Kero tuli lähelle, mutta aivan loppu ajasta Kero ja Jymy jo leikkivät keskenään. Kero osasi hyvin väistää jos Jymy näytti siltä ettei tykännyt Keron lähestymisestä. Pitäisi vain saada Jymylle lisää hyviä koirakokemuksia rauhallisista aikuisista. Tutustuminen vain kestää Jymyllä hieman kauemmin kuin esim. Taigalla pentuna.

Mennään kyllä Jymyn kanssa heti jollekkin pentukurssille kun vain ikä antaa myöten.

Jymy 12vk

Niin, se vain aika rientää ja jätkän pätkä on jo 12 viikkoa vanha. Maanantaina olisi sitten eka eläinlääkärikäyntikin edessä. Autolla ajoa ollaan harjoiteltu oikein urakalla ja pikku hiljaa hyvää tulee. Ajelin eilen aamuna n. 3 kilsan päähän ja käytiin pikku lenkki metsässä ja sit takas kotiin. Menomatkalla kuului pientä vinkumista mutta tulomatka oltiin sitten hiiren hiljaa.

On se vain hankalaa saada tuollainen energiapakkaus pysymään paikallaan muutamaa sekunttia pitempään että sain otettua kunnon posekuva :) No jotenkin siinä onnistuin ja tein Jymylle oman kasvugalleria-sivun. Jätkä painaa jo 8,5 kiloa, korkeutta en ole vielä mitannut. Ei kyllä ainakaan omaan silmään ole mitenkään lihava. Tullessa Jymy tais painaa n. 6,5kg.

Reilun viikon päästä päästäänkin sitten Taigan kanssa leireilemään, kun Taigan omistaja pitää kasvateilleen viikonlopun kestävän leirin. Vielä on mietinnässä josko sittenkin ottaisin Jymyn mukaan. Siellä olisi ihmisiä ja koiria, josta saisi hyvää treeniä pikkuselle. Rokotukset ei ole kyllä silloin vielä voimassa mutta rokotettuja koiria siellä varmaan kaikki on. Ottais vain mukaan kevythäkin ja laittais sinne ootteleen kun käydään Taigan kanssa jotain treenaamassa. Häkissä oloa ollaankin treenattu jo jonkin verran. Aluksi saatetaan pikkusen aikaa protestoida mutta sitten rauhotutaan nukkumaan tai syömään luuta.

Muutamia kuvia tältä päivää:

Pikkulinnun tarina

Sattuipas tänään sellainen tapaus, kun olin koirien kanssa ulkona ja lähdin sitten sisältä hakemaan kynsisaksia aikeissa leikata Taigan kynnet. Koirat jäi portaille tillottamaan ovea josko sieltä kohta tulis jotain namia. Löysin sakset ja sitten muistin että kahvihan mulla jäi juomatta kun sen keitin jo jonkin aikaa sitten. Otin siitä sitten kahvit kuppiin ja läksin kävelemään ulko-ovea kohti.

Ennen kuin kerkesin eteiseen, kuului kauhea jysäys ja tiesin jonkun lentäneen eteisen ikkunaan. Sen verran lähellä olin kuitenkin eteistä että näin kun lintu räpiköi ikkunan vieressä kaartaen portaille päin. Sitten näkyikin Taigan päästä vilaus ja arvasin että nyt sillä on se lintu hampaissa.

Aukaisin oven ja rääkäisin että irti. Taiga irroitti linnusta otteen ja jäi seisomaan sen viereen. Lintu ei näyttänyt kuolleelta, toinen siipi oli vain hassusti vinossa. Laitoin Taigan pihalla olleeseen kuljetushäkkiin ja aloin tutkailla tilanetta. Lintu seisoi paikallaan, suu auki ilmaa haukkoen. Oli ilmeisesti pikkuisen shokissa törmäyksestä ja koiran suussa käynnistä.

Menin lähemmäksi, eikä pikkuinen vieläkään tehnyt elettäkään että olisi lähdössä lentoon. Siinä sitten vielä tovin odottelin. Taiga oli ihan täpinöissään häkissä ja katsoi minua että päästä jo pois täältä, haluan tuon saaliin itselleni. Jymy ei välittänyt mitään linnusta, vaan eipä jätkä välittänyt porostakaan joka käveli meidän pihalla.

Eipä mennyt kauaakaan kun tirppa sitten lopussa nousi siivilleen ja lensi pois. Tämä tarina päättyi onneksi hyvin ja lintu sai pitää henkensä. Taigan kun sitten päästin pois häkistä niin olihan se tiitteränä etsimässä että minne se minun päivällinen lensi. Sievästi on Taigan pitänyt pitää lintua suussa kun se ei ollut rusentunut kuoliaaksi. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Harjoittelua Jymyn kanssa

Jymyn kanssa ollaan treenattu uutena asiana kosketusalustaa, oikein hyvin tuloksin :) Jätkä hoksasi saman päivän aikana että mitä pitää tehä. On se vain fiksu napero. Maahanmenokin sujuu jo ihan käskystä ilman käsiapua. Sitten vaan miettimään lisää temppuja.

Pikkuisen Jymy meinaa pelätä vieraita ihmisiä. Ei välttämättä edes uskalla käydä nuuskimassa. Tähän asiaan täytyy nyt todenteolla panostaa ettei vaan tule ihmisiä pelkäävää pöhisiää. Taigaa voisin toki käyttää apuna kun se on niin ihmisrakas, kaikkien kaveri. Mutta se taas välillä tervehtiin turhankin tuttavallisesti, etutassut ilmassa. Vieraat ei oo kiinnittänyt mitään huomiota pöhisiään mutta koittaa kovasti puksua ja juoksee karkuun niskakarvat pystyssä. Muutamien vieraitten kanssa taas ollaan oltu heti kaveria ja kellistellään selällään odottaen rapsutuksia. Varsinkin silloin Jymy pelkää enemmän jos se on ulkona auton tullessa pihaan. Kun taas, jos se on ollut sisällä ja päästää ulos kun auto on jo pihassa, niin saattaa juosta heti jalkoihin. Tässäpä pieni pähkinä purtavaksi.

Pitääkin käydä tällä viikolla pikkusen aikaa kylällä tepastelemassa Jymyn kanssa kun hihnaankin ollaan totuttu. Tänään käytiin kans kylällä ja otettiin Jymy treenaan autossa oloa ja kyllähän jätkä osoitti mieltä koko menomatkan vinkuen. Tulomatka oltiinkin sitten hiljaa ja annoin kotiin päästyä ensin rauhoittua kuljetuspoksiin ennen kuin päästin pois. Tänään sitten treenasin Taigaa apuna käyttäen että autoonmeno on mukavaa, eikä siellä ole mitään hätää. Hyvin harjoittelu sujuikin.

Huomenna jos ajelis vähän matkan päähän hiekkamontulle ja antais kakaroiden vähän aikaa temuta ja sitten takas kotiin. Taigakin pentuna pelkäsi autossa olemista mutta ajan kanssa sekin on tottunut ja siedättynyt. Ihmisiä, Taiga on kans joskus pikkupentuna haukkunut, muttei koskaan tuollalailla pelännyt kun vieraita on tullut, ennemminki rynnänny hyppimään päälle. Minua ei haittaa vaikka Jymy oliskin isona sellainen ettei hirmusesti vieraista välittäisi, muttei se sais niitä pelätäkkään. No, eiköhän me saada Jymystä vielä ihmisiä rakastava koiruus kuorittua :).

kuvatuksia