fotoja

Taigan kanssa möllitokossa

Niinhän me sitten saatiin vihdoin ja viimein korkattua "kilpailu-ura" epävirallisessa tokokokeessa. Ilmottauduttiin alokasluokkaan, josta sitten saatiin räävitttyä kasaan ykköstulos ja sijoitus oli neljäs. Koiria oli ilmottaunut mukaan vissiinkin 13, ei varmaa tietoa, kun vain vilkaisin ilmottaumislistaa.

Aluksi tehtiin kaikkien alo-koirien paikkamakuu ja meidän ryhmässä oli kolme koiraa. Juoksun tarkastus tehtiin ekaksi ja se meni ilman ongelmia. Seuraavaksi oli luoksepäästävyys, jossa arvasin että Taiga menee tuomaria vastaan, jonka tekikin. Siitä saatiin 9,5pist.

Paikkamakuun alussa Taiga oli melko rauhallinen ja istui kivasti paikallaan. Siitä sitten eka käskyllä maahan, johon jäi suorassa asennossa makuulle. Mulla jännitti ihan mahoton ja olin aivan varma ettei se pysy loppuun asti. Kyllä se sittenki pysyi vaikka ihan viimeisillä sekunneilla kuului piippaus ja muutaman kerran nytkäytti takajalkaa aikeissa lähteä mun luo. Tätä pitää tosissaan harjoitella jos meinaa joskus BH:sta päästä läpi. Pisteen menetys tuli perusasennon ennakoinnista eli pisteitä 9.

Tämän jälkeen meillä oli tunnin odotus kun olimme viimeisenä vuorossa. Tosi kivasti Taiga käyttäytyy paikoissa missä on paljon koiria ja ihmisiä. Lopussa kun sitten oli meidän vuoro niin Taiga oli jo vähän nuutuneen oloinen ja vähän jänskätti että alkaako se millekkään. Ensimmäisenä yksilöliikkeissä oli kytkettynä seuraaminen joka omasta mielestä oli aika huonoa kun Taiga oli alkumatkaa ihan muissa maailmoissa. Täyskäännöksen haparoinnista lähti piste, joten pistesaalis oli tästä 9.

Sitten oli liikkeestä maahanmeno, jossa jouduin antamaan kaksoiskäskyn eli 2 pisteen menetys, kun loppu sujui mallikkaasti. Pisteitä siis 8.

Seuraaminen taluttimetta meni jo hiukka paremmin vaikka pisteitä saatiinkin saman verran. Taas täyskäännöksessä oli pientä töksähtelyä. Muuten käännökset meni kuulemma tosi hienosti ja seuraamispaikka oli oikea. Kontakti oli tässä jo parempi ja yhtäjaksoisempi. (pist.9)

Luoksetulo oli Taigan suorittamaksi tosi hidas. Se lähti kyllä heti käskystä, mutta tuli ravia koko matkan minun luo ja sivulle tuli aikas hitaasti. Pisteitä "hitaudesta" rokotettiin ½ pisteen verran eli 9½pist. saatiin siitä.

Toka vika liike oli liikkeestä seisominen, joka onnistui yhdellä käskyllä. Piste kuitenkin menetettiin siitä, kun oli jonku verran valunu käskyn jälkeen. Eli tästä 9 pistettä.

Sitten olikin viimeisen liikkeen vuoro jota kauhulla odotin eli vapaa hyppy. Jätin esteeseen ehkä liian paljon matkaa ja käskyn kuullessa Taiga lähti estettä kohti mutta jäi sen eteen nuuhkimaan sitä. Siitä sitten oli menossa liikkuria ja tuomaria kohti mutta uusin käskyn niin sehän hyppäsi sen. Seiso käskyllä pysäytys ja hyvin pysyi paikallaan eikä ennakoinut perusasentoa. Ajattelin että nyt meni nollille mutta saatiinki 7½ pistettä. Aika hyvin meni siihen nähden, ettei olla tehty tokohyppyä oikealla esteellä kuin muutaman kerran. Nekään kerrat ei ole mennyt mitenkään hyvin.

Kokonaisvaikutuksesta saatiin 9½ kun meillä on sellasta tasaista ja hyvää tekemistä. Yhteensä pisteitä saatiin 177,5. Oikein mukava tulos siihen nähen miten ollaan keretty treenata. Jospa päästäis käymään vielä yhissä möllitokoissa ennen ku virallisiin mennään.

Päivä jatkuikin sitten Jymyn pentukurssilla, josta lisää myöhemmin.

Jymy jälleen pentukurssilla

Olipas vain mukava taas käydä Jymy pojan kanssa harkkaamassa. Taas koirakoulun pihalle tultaessa pälyiltiin joka suuntaan ja puksahettiin pyöräteillä menevää pyöräilijää. Sisälle päästiin kunnialla ilman suurempia äänen korottamisia. Takkia naulaan laittaessa piti muutaman kerran haukahtaa kun toinen koira oli niin likite.

Siitä sitten hallinpuolelle ja meillä olikin tällä kertaa toinen vetäjä. Tämän kerran toko-osiossa oli aiheina paikkamakuu ja katsekontakti pienoisessa häiriössä sekä seuraamista. Paikkamakuussa menin parin metrin päähän ja odotin noin 15sek ja palasin palkkaamaan. Muutamia kertoja tein samalla matkalla, kesto hieman vaihteli. Kerran poitsu nousi seisomaan. Seuraamisessa piti ensin näyttää että miten treenataan kotona ja vetäjä kehui Jymyn hyvää kontaktia. Tehtiin vain suoraa, vaikka kotona ollaan tehty jo kääntymisiäkin. Saadaan alkaa harjoittelemaan nopeuden vaihteluita. Katsekontakti harjoituksessa oltiin koirakoiden kanssa melko tiiviisti  ympyrässä ja vetäjä kävi heiluttelemassa lelua vieressä. Heiluttelusta Jymy ei häiriintynyt mutta lelun tipahtaminen maahan olikin jo hieman haasteellinen. Pienen miettimisen jälkeen otti jälleen kontaktin ja pysyi hienosti sivulla.

Agissa puolestaan oli pussi- ja puomiharkkaa, sekä tietty tehtiin niitä ihania putkia. Pussia olivat tehneet viime kerralla kun emme olleet harkoissa. Ihan tunnin lopuksi tehtii kolme pussiinmenoa aina pienentäen suuaukkoa, eikä Jymyllä ollut mitään vaikeuksia. Vauhtia kyllä piisasi ja makupalan luona ollut henkilö saikin aina kivat riekkumiset palkinnoksi :)

Puomi olikin sitten melko haasteellinen ekalla yrityksellä. Nameja oli koura täynnä ja ihan pikku välein laittelin niitä puomille. Ylös päästiin ihan kivasti, mutta sitten Jymy hoksasi että mehän ollaan korkealla ja vauhti hidastui. Siinä sai maanitella poikaa kulkemaan eteenpäin ja sitten kun oli aika lähteä alapäin niin Jymy löi liinat kiinni. Sieltä se katseli nolonnäköisenä ympärille ja siitä kun yritettiin jatkaa niin jätkä päätti roikasta sivulta alas. No, tästä ei lannistuttu vaan heti uusi yritys. Ihan kivasti nousi taas ylös ja reippaammin eteni päällä ja yllätykseksi alas tulokin meni hyvin. Loppuun tuli vielä hyvä kontaktiseisontakin. Päätettiin jättää siihen kun meni niin kivasti, vaikka Jymy olisikin halunnut tehdä sen vielä uudestaan :)

Tällä kerralla Jymy olisi halunnut leikkiä ja tutustua kaikkiin muihin koiriin. Uutta vetäjääkään ei arastellut yhtään. Muutenkin poitsu on reipastunut tosi paljon verraten ekaan kertaan. Onneksi meillä on piha missä Jymy saa juosta ja leikkiä sydämen kyllyydestä ja purkaa energiaansa. Sekä onni on että löytyy koirakavereita omasta takaa.

Noin yleiseti ottaen vieraiden ihmisten kanssa kodin ulkopuolella menee oikein kivasti mutta on muutamia ihmisiä joista jymy ei tykkää pätkääkään. Se muuttuu kuin salaman iskusta pikku hirviöksi kun tietty ihminen tulee pihaan. Pihalla kyllä väistää ja pakenee näitä ihmisiä, mutta sisällä kokee ilmeisesti että on "ansassa" niin yrittää puolustautua. Olen miettinyt että miksi juuri ne ihmiset saavat sellaisen reaktion aikaan. Niin, mikään muu ei yhdistä näitä ihmisiä muutako se että Jymy on nähnyt näitä immeisiä ekana ihan pienenä pentuna. Muut uudet ihmiset, myös miehet jotka ovat tulleet kylään pääsevät alun tutustumisen jälkeen Jymyn suosikkilistalle.

Esimerkiksi eilen meillä kävi nuohooja, jonka tiesin tulevan niin laitoin Jymyn kaiken varalta kompostikehikon taakse meidän makkariin. Siitä on näköyhteys ovelle ja muutenkin melkein koko kämppään. Muut koirat haukunnalla sai Jymynkin valppaaksi, että nyt joku tulee. Laitoin sen makuuhuoneeseen ja miehen astuessa pirttiin Jymy haukahti muutaman kerran ja kun sanoin että riittää niin lopetti. Siinä sitten nuohori nuohasi ja käveli ihan oven vierite moneen otteeseen niin Jymy vain istui katseli verkon takaa miehen puuhia. Olin oikein yllättynyt ja onnellinen Jymyn reagoinnista. En sitten päästänyt Jymyä huoneesta ennen kuin nuohooja lähti ettei vaan tulisikaan mitään huonoa kokemusta.

Päivitetty Jymyn kasvugalleriaan uusi kuva.

Suoretki sekä treeniä

Tänään olikin meillä touhukas päivä ja ensinnä käytiin melkein parin tunnin suosamoilut tekemässä ja iltapäivästä sitten treenattiin niitä näitä. Pihalta, kun lähettiin niin tenavat telmivät oikein riehakkaasti mutta takaisin tullessa ei enää ollutkaan niin riehakasta porukkaa. Alkumatkasta oli pieni välikohtaus porojen kanssa, mutta omaksi ihmeekseni sain karjuttua Taigan pois porojen perästä. Olivat varmaan 50m päässä Taigasta, kun se pongas ne. Jymykin lähti juoksemaan tuulispäänä kylläkin Taigan, eikä porojen perään. Viime talvena ei olis onnistunut, että olis käskystä kääntynyt takaisin eli jotain edistystä tämäkin. Jos poropaimennustesti olis keväällä suht lähellä niin EHKÄ voitais mennä, ellei astutusjutut/juoksut ole esteenä.

Onneksi oli hihna mukana, että päästiin pahimpien poronhajujen ohite. Muuten reissu meni ilman suurempia karjumisia :) Jymyhän pitää aina huolen ettei mene liian kauas, mutta Taiksusta ei ole takeita että kulkisi ihan vierite koko ajan. Se kyllä kuiten käy aina tarkistamassa missä kuljen. Muutaman kerran tein piiloutumistempun, kun kumpikin meni kauemmas ja aina se oli Jymy joka ensimmäisenä oli paikalla.

Löysipäs Taiga metsästä ilmeisesti jäniksen hännänkin? Aluksi luulin, kun se juoksi se suussa kohti, että nyt se on napannut jäniksenpojan. Onneksi ei kuitenkaan, tosin en etes tiiä, että onko jäniksillä tähän aikaan vuodesta penikoita.

Iltapäivän treenit hoidin niin, että ekaksi otin Taigan kanssa hieman seuraamista ja jääviä. Katsekontakti paranee koko ajan ja nyt onnistui jäävissä seisomisetkin. Jymyn kanssa otettiin muutaman askeleen seuraamisia ja luoksetuloa. Jostain ihmeestä, liekkö Taigalta oppinut, että tule-käskystä pitää juosta suoraan sivulle. Olin aivan ihmeissään kun huusin, että tule niin jätkä juoksee vauhilla viereen. Taitava penneli :)

Jymylle olen uusina asioina opettanut hiukan ruudun alkeita sekä peruuttamista. Ruutua opitin sekä kosketusalustalla että namilla. Lelupalkkakin toimii joissakin jutuissa Jymylle, mutta siinä tahtoo aina välillä pojalla vähän "hattu kiehua" ja aletaan piippailemaan. Joten pääasiassa palkkaa nameilla, kun ne kerta maistuu hyvin. Muutenkin ruoka on tuolle pojalle aivan ykkösjuttu.

Hyvin Jymylle on kuiten tullu malttia, kun nykyään pystyn vuoron perään nakkelemaan niille lelua että toinen odottaa nätisti paikoillaan. Välillä tosin Jymyllä meinaa paimentamisvietti iskeä päälle eikä malttais olla aloillaan. Jymylle en tosin käytä paikka-käskyä jotteis se sitten vesity liian suuresta häiriöstä. Mukavasti tulevat keskenään toimeen ja leikkivätkin oikein sievästi. Taiga ei ole kertaakaan ollut niin kovakourainen että Jymyn olisi tarvinut vinkua.

Jymykin on jo 5kk ja on jo vähintään Taigan korkunen ellei jo isompikin. Vielä ei jalkaa nosteta, mutta kerran olen nähnyt, että jalka jo hieman nousi. Taigalla alkaa lähestyä 2-wee synttärit. Hieman on havaittavissa eripuraa ryhmissä, joissa on vanhempia narttuja. Vähän aikaa menee tutustellessa mutta sitten yritetään alkaa dominoimaan toiselle. Kiellosta kyllä lopettaa, mutta yrittää aina uudestaan tilaisuuden tullen. Hihnassa ei ole koskaan alkanut kenellekkään ärräämään. Taiga on sellainen oman arvontunteva neitokainen :)

Huomenna meillä olisi sitten vuorossa Jymyn pentukurssin toiseksi viimeinen kerta ja katsellaan sitten ensi vuoden puolella josko mentäis jollekki jatkokurssille. Viime kerta meillä jäikin välistä, kun emäntä kävi hiukan tuulettumassa Oulun yöelämässä. Muuten oltais menty, mutta kun koira oli kotona ja emäntä Oulussa :)

Taas uusia otoksia

Taigan pikatreenit

Tulipas tänään tilaisuus pikkasen treenata Taigan kanssa kun lapsukaiset + Jymy nukkuivat päikkäreitä. Vähän on viime viikoilla jäänyt treeniminen vähiin kun ukko on joutunut "kauas" töihin ja on aina ma-to reissussa. No, aina kun tilaisuus tulee niin treenataan jotain.

Hakutreeneihinkään ei nähtävästi Taiksun kanssa päästy kun sen yhen ja ainoan kerran kun sattuivat aina päällekkäin Jymyn pentukurssin kanssa. No, jospa ensi vuonna sitten päästäis käymään hieman tiuhempaan. Kotona ollaan sitten treenitty oikeastaan vain tokoa ja nenähommia on saanut kun on saanut etsiä narupalloa lumenalta.

Intoa ainakin piisaa kun harvakseltaan harjoitellaan. Tänään otin seuraamista jossa keskityin täyskäännöksiin joihin olen oikein tyytyväinen. Käännös on nopea ilman sen suurempia koukkauksia. Jäävissä otin yhden seisomisen ja maahanmenon jotka meni oikein. Tosin maahanmeno oli hidas.

Tein myös parit kaukokäskyharkat pelkästään istu-maahankäskyillä. Takapalkkana oli lelu ja ekakerralla meinasi varastaa lelulle, josta kielto ja uusi yritys, joka meni sitten nappiin. Vaihdot on omaan silmään suht nopeita ja Taiksu jaksoi odottaa käskyä eikä yrittänyt ennakoida.

Voi kun oliskin enemmän vapaa-aikaa niin sais treenata molempien kanssa paljon enemmän. Tokon epiksiin en ole vielä T:tä ilmonnut, mutta oishan se kiva käydä kokeilemassa mitä me oikeasti osataan vai osataanko mitään. Jos päästäis viimiseen alon paikkamakuuryhmään niin ei olis Jymyllä niin pitkä odotusaika autossa. Pitääpäs vähän ens sunnuntaina kysellä että miten tuo onnistuisi.

Jymyn kaupunkivisiitti sekä kurssikerta III

Elikkäs, käytiin taas Jymppepoijan kanssa keskustassa käppäilemässä ja kerta kerran jälkeen menee aina vain paremmin. Tällä kertaa, heti autosta ulos tullessa lähdettiin häntä kaarella kohti seikkailuja. Vaikka ihmisiä tuli vastaan niin kävely meni oikein mallikkaasti, sen enempiä mutinoita. Nyt olikin ihmisiä paljon liikenteessä kun oli perjantai.

Ainoat puhinareaktiot sai aikaan kaupanovesta tullut mies joka ilmeisesti tuijotti Jymyä ja joka sitten alkoi puhumaan meille. Siinä sitten minun rohkaisemana poika uskalsi mennä nuuhkuttelemaan ja jo sekunttien päästä ois halunnu pusuttelemaan. Tulipas kaupasta myös naisimmeinen, jonka kanssa vaihdoin pari sanaa ja Jymy sai rapsutuksia. Voisi sanoa että kaupunkikävelyt sujuvat paremmin Jymyn kanssa kuin Taigan kanssa pentuna. Taiga, kun olisi halunnut kaikkien ihmisten luo ja pelkäsi niin hirmusesti autoja, vaikka käveltiin pyörätietä pitkin.

Olen saanut ainakin perjantain visiitin pohjalta katsoen, Jymyn autopaimentamisen kuriin. Poitsu ei kertaakaan yrittänyt singota autonperään, vaikka autoja meni vähän väliä ja muutamia kertoja ihan vierestäkin. Aikas nopsaa ne oppii. Niin ja nähtiinpä me ekaa kertaa toisia koiriakin lenkillä. Onneksi hokasin ne kaukaa ja istutin Jymyn parkkikselle ja namitin niiden mennessä ohi. Ei muuta reaktiota kuin muutamat vilkaisut koirujen suuntaan ja muuten napitti minua namien toivossa :)

Sitten vähän sunnuntain kurssista, joka meni oikein mallikkaasti. Vaikka sisälle mennessä tulikin muutamia haukahduksia ja innokas kultsunpentu olis halunnu tehä läheistä tuttavuutta syöksymällä heti iholle, josta Jymy ei oikein perustanut. Siitä tuli sitten pientä murinaa, mutta heti kohta kävivät nokakkain tekemässä pikanuuhkasut. Sheltinpennun kanssa Jymy kävi myös tekemässä pikkasen tuttavuutta.

Pahoinvainpelkään että minulla on kohta käsissä putkihullu-koira. Siinä aluksi tehtiin tokopuoliskolla, luoksetulo- ja paikallaoloharjoituksi sekä luoksepäästävyyttä. Luoksepäästävyysessä päästiin jo siihen että kouluttaja kävi silittämässä Jymyn kaulaa eikä jätkä hievahtanutkaan paikaltaan, tosin kädessä oli nami, jota hamusi melkein koko ajan.

Luoksetulot oli räväköitä ja nopeita, mutta ekalla kerralla minun takana ollut putki oli niin houkuttava että se oli pakko käydä tekemässä. Onneksi kävi kuiten ensin minun luona :) Tokalla kerralla olis käyny samoin mutta sain onneksi pysäytettyä. Paikallaoloharjoituksia ollaan kotonaki tehty ja kurssilla käväisin aina parin metrin päässä ja palasin palkaamaan.

Siinä sitten käytiin pisulla ja agipuoliskon kimppuun, jossa harkattiin uutena asiana keppejä. Vanhana otettiin putkia ja hyppyä. Eka tehtiin kahden putken pätkää ja Jymyllä ei ollut minkäänlaista ongelmaa mennä putkesta toiseen. Ihan kuin se olis aina tehnyt sitä. Käytiinpä vielä tekemässä omikseen suortaputkea ja käskin istua ennen lähetystä ja sehän pysyi paikallaan käskyyn asti joka kerta. Aikas etevä pentunen.

Hypyn rima on tuolla ollut n.5cm ja edellisillä kerroilla olen aina itse mennnyt hypyn "sisältä" koiran kanssa. No, tälläkertaa menin sivusta ja hyvinhän se meni. Sitten tein muutamia kertoja istuttamalla hypyn taakse ja ite kävelin muutaman askeleen jonka jälkeen käsky. Kivasti menivät myös ne.

Keppiharjoitus taas oli mitä oli, kun opetetaan sitä vain remmillä ohjaten. Joskohan se seuraavilla kerroilla Jymy jo hoksais sen pointin. Pitäis, ehkä treenata hiukan kotonakin tuota hommaa. Vaan taitaa olla maa jo sen verta jäässä etten saa aurausviittoja enää upotettua maahan.

Treenejä oli seuraamassa taas muutamia henkilöitä, joista yksi oli ekaa kertaa ja onnekseni sain huomata, ettei se ollut Jymyn mielestä yhtään pelottava. Heti tilaisuuden tultua meni nuuhkimaan ja tekemään tuttavuutta. Tässä sen huomaa että harjoittelu kannatta aina!