lauantai 22. joulukuuta 2012
sunnuntai 16. joulukuuta 2012
Treenailua ja muuta läpinää
Tulipas tuossa viikolla vähän harjoiteltua molempien kans jotakin kehittävää :) Ensiksi Taigan treeneistä. Aloin opettaa T:lle eteentuloa ja vähän neiti jo saikin jutun juuresta kiinni. Samalla treenailtiin seuraamista ja jääviä, sekä kakeja. Kakeissa huomasin että Taiga etenee aikas paljon jos otan mukaan seiso-käskyn, varsinkin käskyssä, seisaalta makuulle. Tätä yritin hieman korjata näyttämällä eri mallin mennä makuulle, eli peffa taaksepäin laskeutuen. Tätä pitää treeniä lisää ja paljon.
Seuraaminen oli ihan hyvää ja täyskäännöksetkin onnistuu, jos Taiga keskittyy täysin siihen mitä tehään. Mukavat kotipihatreenit oli pitkästä aikaa. Molemmilla oli hauskaa ja jotain uuttakin opittiin. Palkkana oli frisbee, joka toimi hyvin. Kivasti Taiksu saa jo koppeja, kun vain saan sen hyvälle lentoradalle.
Sitten Jymyn treeneistä. Ollaan oikeastaan joka päivä aina treenailtu pikkasen jotakin. Viikolla harjoiteltiin noutamista, joka onnistuu jo näppärästi. Tuo kapulan mulle eteen, mutta kapulasta ote sais olla vähän tiukempi. Vauhdilla kyllä hakee ja tuo kapulan, luovutuksessa tahtoo vielä olla hieman hätäinen. Harkattiin sisällä tötsien kanssa vähän ruudun alkeita ja naksuttimella oli aikas helppo opettaa menemään törppöjen välistä. Saatiin jo hieman välimatkaa kasvatettua ja hyvin meni suoraan "ruutuun".
Ollaanpa harkattu myös jääviä, joista maahanmeno on jo tosi hyvä ja vielä nopeakin. Liike kokonaisuudessaan on kohtapuolin valmis. Jäävissä seisomisen opetuksen olen myös aloittanut ja käsky-sanaksi otin Jymylle stop. Tätä olen harjoitellu heittämällä namin pois päin ja sieltä kun lähtee tulemaan kohti niin käsky ja naminheitto. Muutaman kerran olen ottanut seuruussa pysäytystä ja kyllä se pysähtyy mutta hiukan himmailee perään.
Piruuttani kokeilin kerran pysäytystä luoksetulossa ja sehän pysähtyi tosi nopeesti. Taitava koiranen :) Vaikka ikää on 6kk niin paljon on jo opittuna nja vielä opitaan paljon lisää. On niin mukava opettaa kaikkea, kun näkee koirasta kuinka se nauttii tekemisestä ja yhdessäolosta.
Taiga sai tänään pihalle aktivointipallon, jonka kanssa sillä vierähti joku tovi. Jymyllä ei ollut asiaa liian lähelle palloa, joten se tyytyi sitten paimentamaan Taigaa. Jymystä kyllä huomaa että paimentaminen on verissä. Joudun aika useasti puuttumaan siihen jos menee liiallisuuksiin. Jos heittelen palloa tai muuta lelua niin silloin kumpikin vuorollaan odottaa paikallaan omaa vuoroa. Jymy juoksis muuten koko ajan Taigan perässä. Ei yritä ottaa koskaan palloa, vaan seuraa minne Taiga menee. Pihalla saa korottaa monesti ääntä, jos haluan Jymyn tulemaan luokse, kun sen silmät on lukittuna Taigaan. Jos olen Jymyn kanssa kahdestaan ulkona niin silloin ei ole mitään ongelmia luoksetulossa. Ei tartte kuin levittää kädet niin tullaan vauhdilla luokse. Hihnassahan meillä ei oikeastaan koskaan lenkkeillä ja Jymy on aina irti pihalla.
Taiga taas saattaa tilaisuuden tullen lähteä tekemään omia tutkimusretkiä, mutta aina tulee kyllä takaisin pihalle. Jymy aina paljastaa minnepäin reissulainen on menossa, kun se jää makaamaan metsänlaidalle nokka Taigan menosuuntaan päin. Ihme, ettei Jymy mene koskaan liian kauas Taigan perässä. Aavalla suolla Jymy saattaa juosta Taigan kanssa satojen metrien päähänkin, mutta yleensä palaa takaisin kun huomaa olevan niin kaukana.
Vähän olen miettinyt että jos ilmottais Taigan Raahen näyttelyyn, mutta karvatilanne ainakin tällä hetkellä on tosi huono. Juoksuista ei ole vielä ainakaan isompia viitteitä ja geenitestin tulos antaa vielä odottaa itseään. Jospa saatais se tulos ennen Joulua, hope so. Jostakin luin, että testissä menisi 2-3 viikkoa siitä kun näyte on Optigenillä.
Jymyhän täytti eilen 6kk ja lenkillä jätkä nosti jo komeasti jalkaa puita vasten. Pihalla kuitenkin vielä pissataan kuin neidit :) Sitten alkaakin opettaminen että mihin saa nostaa jalkaa ja mihin ei. Tulipahan tuossa viikolla mitattua ja punnittua herra ja korkeudeksi sain 53-54cm :0 ja painoakin on jo 17kg. Mitenkäs siitä nyt nuin iso poika on jo tullut.
Seuraaminen oli ihan hyvää ja täyskäännöksetkin onnistuu, jos Taiga keskittyy täysin siihen mitä tehään. Mukavat kotipihatreenit oli pitkästä aikaa. Molemmilla oli hauskaa ja jotain uuttakin opittiin. Palkkana oli frisbee, joka toimi hyvin. Kivasti Taiksu saa jo koppeja, kun vain saan sen hyvälle lentoradalle.
Sitten Jymyn treeneistä. Ollaan oikeastaan joka päivä aina treenailtu pikkasen jotakin. Viikolla harjoiteltiin noutamista, joka onnistuu jo näppärästi. Tuo kapulan mulle eteen, mutta kapulasta ote sais olla vähän tiukempi. Vauhdilla kyllä hakee ja tuo kapulan, luovutuksessa tahtoo vielä olla hieman hätäinen. Harkattiin sisällä tötsien kanssa vähän ruudun alkeita ja naksuttimella oli aikas helppo opettaa menemään törppöjen välistä. Saatiin jo hieman välimatkaa kasvatettua ja hyvin meni suoraan "ruutuun".
Ollaanpa harkattu myös jääviä, joista maahanmeno on jo tosi hyvä ja vielä nopeakin. Liike kokonaisuudessaan on kohtapuolin valmis. Jäävissä seisomisen opetuksen olen myös aloittanut ja käsky-sanaksi otin Jymylle stop. Tätä olen harjoitellu heittämällä namin pois päin ja sieltä kun lähtee tulemaan kohti niin käsky ja naminheitto. Muutaman kerran olen ottanut seuruussa pysäytystä ja kyllä se pysähtyy mutta hiukan himmailee perään.
Piruuttani kokeilin kerran pysäytystä luoksetulossa ja sehän pysähtyi tosi nopeesti. Taitava koiranen :) Vaikka ikää on 6kk niin paljon on jo opittuna nja vielä opitaan paljon lisää. On niin mukava opettaa kaikkea, kun näkee koirasta kuinka se nauttii tekemisestä ja yhdessäolosta.
Taiga sai tänään pihalle aktivointipallon, jonka kanssa sillä vierähti joku tovi. Jymyllä ei ollut asiaa liian lähelle palloa, joten se tyytyi sitten paimentamaan Taigaa. Jymystä kyllä huomaa että paimentaminen on verissä. Joudun aika useasti puuttumaan siihen jos menee liiallisuuksiin. Jos heittelen palloa tai muuta lelua niin silloin kumpikin vuorollaan odottaa paikallaan omaa vuoroa. Jymy juoksis muuten koko ajan Taigan perässä. Ei yritä ottaa koskaan palloa, vaan seuraa minne Taiga menee. Pihalla saa korottaa monesti ääntä, jos haluan Jymyn tulemaan luokse, kun sen silmät on lukittuna Taigaan. Jos olen Jymyn kanssa kahdestaan ulkona niin silloin ei ole mitään ongelmia luoksetulossa. Ei tartte kuin levittää kädet niin tullaan vauhdilla luokse. Hihnassahan meillä ei oikeastaan koskaan lenkkeillä ja Jymy on aina irti pihalla.
Taiga taas saattaa tilaisuuden tullen lähteä tekemään omia tutkimusretkiä, mutta aina tulee kyllä takaisin pihalle. Jymy aina paljastaa minnepäin reissulainen on menossa, kun se jää makaamaan metsänlaidalle nokka Taigan menosuuntaan päin. Ihme, ettei Jymy mene koskaan liian kauas Taigan perässä. Aavalla suolla Jymy saattaa juosta Taigan kanssa satojen metrien päähänkin, mutta yleensä palaa takaisin kun huomaa olevan niin kaukana.
Vähän olen miettinyt että jos ilmottais Taigan Raahen näyttelyyn, mutta karvatilanne ainakin tällä hetkellä on tosi huono. Juoksuista ei ole vielä ainakaan isompia viitteitä ja geenitestin tulos antaa vielä odottaa itseään. Jospa saatais se tulos ennen Joulua, hope so. Jostakin luin, että testissä menisi 2-3 viikkoa siitä kun näyte on Optigenillä.
Jymyhän täytti eilen 6kk ja lenkillä jätkä nosti jo komeasti jalkaa puita vasten. Pihalla kuitenkin vielä pissataan kuin neidit :) Sitten alkaakin opettaminen että mihin saa nostaa jalkaa ja mihin ei. Tulipahan tuossa viikolla mitattua ja punnittua herra ja korkeudeksi sain 53-54cm :0 ja painoakin on jo 17kg. Mitenkäs siitä nyt nuin iso poika on jo tullut.
maanantai 10. joulukuuta 2012
tiistai 4. joulukuuta 2012
Taigan silmä- ja polvitarkit
Käytiinpä viime viikolla tarkastamassa Taiga neitin näkimet ja polvet. Wikströmin Kaisa tarkisti ensin polvet, joissa ei ollut mitään valittamista eli ne olivat 0/0. Silmien osalta tulos taas ei ollut niin hyvä. Kaisa löysi Taigan vasemmasta silmästä muutoksen (arven), jota epäili CMR:ksi (retinopatia/kuplasairaus). Mieluummin olisi kuullut että silmät olisivat täysin terveet.
Samalla otettiin Taigasta verinäyte, joka lähetettiin Optigenille geenitestiin että saadaan varmuus, että kyseessä on CMR. Jos testi näyttää negatiivista niin sitten onkin huonompi juttu, pennutushaaveet jääkin sitten vain haaveiksi. Positiivinen tulos taas ei estäisi pennuttamista kunhan uros on retinopatia geenitestattu terveeksi. Tällöin kukaan pennuista ei sairastu, vaan kaikki ovat kantajia, mikä taas tarkoittaa sitä, että jos niillä pennuilla tulevaisuudessa jatketaan sukua niin toisen osapuolen täytyy olla terve, jottei sairaita pentuja syntyisi. Kaisa myös totesi, ettei astutukselle ole mitään estettä kunhan toinen osapuoli on testattu terveeksi.
Nyt vain odotellaan tulosta ja toivotaan parasta.
Samalla otettiin Taigasta verinäyte, joka lähetettiin Optigenille geenitestiin että saadaan varmuus, että kyseessä on CMR. Jos testi näyttää negatiivista niin sitten onkin huonompi juttu, pennutushaaveet jääkin sitten vain haaveiksi. Positiivinen tulos taas ei estäisi pennuttamista kunhan uros on retinopatia geenitestattu terveeksi. Tällöin kukaan pennuista ei sairastu, vaan kaikki ovat kantajia, mikä taas tarkoittaa sitä, että jos niillä pennuilla tulevaisuudessa jatketaan sukua niin toisen osapuolen täytyy olla terve, jottei sairaita pentuja syntyisi. Kaisa myös totesi, ettei astutukselle ole mitään estettä kunhan toinen osapuoli on testattu terveeksi.
Nyt vain odotellaan tulosta ja toivotaan parasta.
Jymyn viimeinen pentukurssikerta
Muistankohan kaikki mitä tuolloin harkattiin, kun siitä on jo reilu viikko aikaa. No, yritetään...
Elikäs silloin oli ne tokoepikset, eikä me päästy tokopuoliskolla sisälle treenaamaan. Vaan vedettiin treenit ulkosalla. Oli aikas vilpoisa ja piti yrittää koko ajan pysyä liikkeessä. Otettiin aluksi sivulla oloa häiriössä ja pikkaisen Jymyllä olis tehny mieli lähteä ihanan tätin luo. Sitten otettiin myös kontaktissa menoa toisten koirien tullessa vastaan. Hyvin Jymy tuon handlasi, eikä välittänyt muista koirista. Maassa olevat hajut sen sijaan olivat välillä niin vastustamattomia.
Otettiin myös pikkusen kääntymisiä, mutta ne meni pikkasen plörinäksi, kun piti kulkea just sen maassa olevan ihanan hajun ylite. No kotona ollaan treenailtu näitä lisää. olihan meillä myös luoksetulo harjoitus koirakujassa. Olin vähän skeptinen sen suhteen että Jymy pysyisi paikallaan ennen kuin kutsun, mutta ylläri pylläri sehän tönötti paikallaan kuin mikäkin iso koira :) Luoksetulokutsun jälkeen lähti vauhdilla mun luo, mutta vähän meinasi pelottaa yhdessä kohtaa, kun toinen koiruus yritti hyökiä kohti. No, tästä seurasi vain pieni väistöliike ja siitä suoraan sivulle perusasentoon <3 On se niin taitava.
Ulkona otettiin ekaa kertaa rengasta, joka sujui oikein kivasti. Vaan Jymyn mielestä kivoin palkka oli aina nuolla vetäjän naama märäksi namin syönnin jälkeen. otettiinpa ulkona myös kontaktiharjoitus puomin alastulolla, jonka Jymy hokasi aika äkkiä. Olipas peruuttamisen opettamisessa jotain tähdellistä hyötyäkin kun sisällä sai pennelin pakittamaan A-esteen alastuloon, jossa tein samaa harjoitusta.
Sitten päästinkin sisälle jatkamaan harjoituksi ja meille oli tehty kahden esteen pätkä, hyppy ja suoraputki. Jymy odotti taas tosi nätisti lähtökäskyä ja pätkä meni niin kuin pitikin. Taas tietty piti nuolla vetäjän naama märäksi. Kokeiltiin myös keppejä, jotka meni taas vähän paremmin.
Tammikuussa alkaa pentukurssin jatkokurssi, jossa taas puolet tunnista tokoa ja toinen puolisko agia. Näin on minusta parempi jatkaa, ettei tule vain pelkkää tokoa tai agia. Tehdään hyvä pohja molempiin, kun molempiin lajeihin on tarkoitus satsata. Taigan kanssa olisi kans mukava päästä agikurssille, mutta kun ei tiedä milloin juoksut alkaa ja samalle päivälle, Jymynkurssin kanssa ei ole agikurssia. Ei kehtaa monena päivänä täältä asti ajella. No, pitää Taigan kanssa käydä meidän oman kerhon tokotreeneissä aina kun vain keretään.
Elikäs silloin oli ne tokoepikset, eikä me päästy tokopuoliskolla sisälle treenaamaan. Vaan vedettiin treenit ulkosalla. Oli aikas vilpoisa ja piti yrittää koko ajan pysyä liikkeessä. Otettiin aluksi sivulla oloa häiriössä ja pikkaisen Jymyllä olis tehny mieli lähteä ihanan tätin luo. Sitten otettiin myös kontaktissa menoa toisten koirien tullessa vastaan. Hyvin Jymy tuon handlasi, eikä välittänyt muista koirista. Maassa olevat hajut sen sijaan olivat välillä niin vastustamattomia.
Otettiin myös pikkusen kääntymisiä, mutta ne meni pikkasen plörinäksi, kun piti kulkea just sen maassa olevan ihanan hajun ylite. No kotona ollaan treenailtu näitä lisää. olihan meillä myös luoksetulo harjoitus koirakujassa. Olin vähän skeptinen sen suhteen että Jymy pysyisi paikallaan ennen kuin kutsun, mutta ylläri pylläri sehän tönötti paikallaan kuin mikäkin iso koira :) Luoksetulokutsun jälkeen lähti vauhdilla mun luo, mutta vähän meinasi pelottaa yhdessä kohtaa, kun toinen koiruus yritti hyökiä kohti. No, tästä seurasi vain pieni väistöliike ja siitä suoraan sivulle perusasentoon <3 On se niin taitava.
Ulkona otettiin ekaa kertaa rengasta, joka sujui oikein kivasti. Vaan Jymyn mielestä kivoin palkka oli aina nuolla vetäjän naama märäksi namin syönnin jälkeen. otettiinpa ulkona myös kontaktiharjoitus puomin alastulolla, jonka Jymy hokasi aika äkkiä. Olipas peruuttamisen opettamisessa jotain tähdellistä hyötyäkin kun sisällä sai pennelin pakittamaan A-esteen alastuloon, jossa tein samaa harjoitusta.
Sitten päästinkin sisälle jatkamaan harjoituksi ja meille oli tehty kahden esteen pätkä, hyppy ja suoraputki. Jymy odotti taas tosi nätisti lähtökäskyä ja pätkä meni niin kuin pitikin. Taas tietty piti nuolla vetäjän naama märäksi. Kokeiltiin myös keppejä, jotka meni taas vähän paremmin.
Tammikuussa alkaa pentukurssin jatkokurssi, jossa taas puolet tunnista tokoa ja toinen puolisko agia. Näin on minusta parempi jatkaa, ettei tule vain pelkkää tokoa tai agia. Tehdään hyvä pohja molempiin, kun molempiin lajeihin on tarkoitus satsata. Taigan kanssa olisi kans mukava päästä agikurssille, mutta kun ei tiedä milloin juoksut alkaa ja samalle päivälle, Jymynkurssin kanssa ei ole agikurssia. Ei kehtaa monena päivänä täältä asti ajella. No, pitää Taigan kanssa käydä meidän oman kerhon tokotreeneissä aina kun vain keretään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)