Ruutin kanssa Pellossa

Siis käytiin pellon näyttelyssä turisteilemassa, jotta saatais niitä hyviä kokemuksia koiratapahtumista ja muutenkin hieman varmuutta toisista koirista. Tapojensa mukaan alkoi puksuminen jo autossa, kun ajettiin autoparkkiin. Viereisistä autoista alkoi ihmiset ottaa koiriaan pois, niin voi sitä pikku koirista lähtevää räkytyksen määrää. Sehän vain kiihdytti Ruutia lisää, enkä meinannut saada sitä autosta ulos, kun katse oli muissa koirissa. Siinä hetken aikaa taisteltiin, mutta tulihan se kontakti sieltä ja jätkä pääsi autosta. Ehkä olisi pitänyt odottaa vielä kauemmin, jotta Ruuti olisi ollut vieläkin rennompi, kun haukkuminen vain jatkui ja koveni kun päästiin ulkoilmaan.

Menin hieman kauemmas autosta ja käskin mennä tarpeille ja sehän onnistui ja päästiin lähtemään sisätiloihin. Matkalla nähdyt koirat piti haukkua, mutta heti kun astuttiin halliin sisälle meni suu kiinni, eikä se sisällä ollessa avautunut. Tosin Lempille piti välillä hieman kommentoida, ettei tule jyrsimään leukaluita :D Vaikka oli ahdasta ja paljon koiria, niin Ruuti oli niistä hieman kiinnostunut, mutta ei kuitenkaan yrittänyt höntyillä niitä kohti. Välillä jopa pisti oma-aloitteisesti makoilemaan, vaikka koiria meni ohi taukoamatta. Johanna ja Lempi kävivät pyörähtämässä kehässä ja siinä katseltiin vielä seuraavan rodun kehä ja lähdettiin pois. Ulkona Ruuti ei haukahtanut kaikille koirille, mutta muutamalle isolle kaverille piti hieman kommentoida.

Kuulimpas, että pentueen muillakin pennuilla löytyy samanlaista ongelmaa, että koirat haukutaan hihnassa ja autossa saatetaan myös kommentoida kulkijoita. En siis ole yksin ja toivottavasti sieltä suunnalta saisi hyviä vinkkejä pois kitkemiseen. Tosin itsevarmuuttaa täytyy kasvattaa ja luotto toisia koiria kohtaan täytyy rakentaa. Vaikka treeneissä toisille koirille ei haukuta, niin se pitäisi saada pois myös muista tilanteista. Toki aina ei lenkilläkään haukuta koirille, mutta aika yleisesti kuitenkin. Täytyy ottaa lenkille lelu mukaan, jospa se saisi koiraohitukset mieluisiksi, kun pääsee leikkimään hyvän ohituksen jälkeen. Treenikamuja pitäisi vain saada jonnekkin ihan ohitustreeneihin, että niihin tulisi varmuutta.

Muuten Ruutin treenaaminen on mennyt kivasti eteenpäin ja tänäänkin lenkillä oli kivasti kuulolla ja kun R tiesi että lelu on taskussa kuljettiin aivan vierellä :) Välillä piti toistaa monta kertaa, että "saa mennä", ettei mene ihan seuruuksi koko lenkki. Aivan superia kun lelu palkkakin on alkanut kiinnostaa tosi paljon, että lelun perään jopa piipataan jonku aikaa kun se laitetaan pesuhuoneeseen kuivumaan.

Nouto alkaa olla jo osissa aika hyvä ja olen vaihtanut 600g kapulaan, jota pitää ja kantaa tosi helposti. Vähän hellä ote tahtoo olla, joten siihen vielä täytyy kiinnittää huomiota. Seuraamisesta ollaan aloitettu täyskäännöksen opettelua, joka alkaa pikku hiljaa hahmottua. Tiiviyttä täytyy saada lisää, mutta sekin on parantunut ensimmäisiin treenikertoihin verrattuna. Pitäisi saada tuo ukkokulta kuvaamaan jonkinlaista videota, jotta näkis itekki miltä se oikeasti näyttää :) Ihanalla tarmolla Ruuti tekee hommia ja kun seuraamisen opettamisen vie maltilla loppuun niin siitä saa varmasti hyvän.

Eteentulo harkassa olen käyttänyt oikeastaan vain lelua ja pääsääntöisesti tulot ovat suoria. Viime viikonloppuna oltiin omalla porukalla treenaamassa ja loppuun otettiin pari vauhtiluoksaria ja voi sitä äänen määrää kun Ruuti jäi huutamaan minun perään. Ei siinä paljoa vilkuiltu muihin päin, kun juoksi luokse ja millä vauhdilla. Tosin törmäsi minuun molemmilla kerroilla. Tästä kiihdyksissä olisi pitänyt päästä myös muiden ohjaajien perään ja oli työ saada mieli rauhoitettua. Siinä sitten vielä jutskailtiin ja hengailtiin, niin tosi kivasti jaksoi vain seistä ja odottaa. Tosin muutaman kerran piti yrittää tehdä omaa kivaa ja raapia maata.

Etujalan ontuminenkin alkaa olla menneen talven lumia, eikä vinkumista ole kuulunut moneen päivään :) Toivotaan ettei toista jaksoa tarvi kasvukipuja oireilla. Muutamana päivänä ollaan käyty irtilenkeillä, eikä rasitus aiheuta enää oireita. Päästään taas kamujen kanssa juoksemaan!

Taiga lähtee Riiaus-reissulle

Tänään(vuorokausi näköjään vaihtui just) Taiga sitten lähtee Riikan luokse katsomaan kuinka ne hommat luonnistuvat Sisun kanssa vai ollaanko sitä ranttua-neitiä. Loppu viikko varmaan menee siellä ja Riikka aikoi hakea Sisun myös matkalla kyytin, että pariskunta pääsee ihan rauhassa tutustelemaan ja toteuttamaan unelmiaan : D

Muutamia päiviä Taiga on piippaillut häkkikoirille lenkin varrella ja tarhassa ollessa antanut ilmoille kutsuhuutoja seudun pojille. Haukkumaan se ei ole alkanut, mutta harvakseen ulvonta on se juttu. No, nyt vain peukut pystyyn, että astutus onnistuu ja huhtikuun lopussa syntyisi pieniä palleroita. Tuntuu jotenkin hurjalta, että vastahan se tuli meille ja nyt sitten toiselle tulee pieniä vaaveja, ainakin toivottavasti! 

Juoksut ovat alkaneet :)

Noniin, Taigan juoksut ovat alkaneet ja sulhanen valittu :) Eli olen päivitellyt tiedot pentuesuunnitelmia sivulle. Jos astutus onnistuu ja kaikki menee hyvin, niin pennut syntyvät huhtikuun lopussa ja luovutuksessa sitten kesäkuun loppupuolella. Onneksi on tuo poitsu kasvamassa niin ei tarvi edes kuumeilla pennun suhteen :) Todennäköisesti Taiga menee Riikan luokse synnyttämään, itse kun en ole koskaan nähnytkään synnytystä.

Ruutin kanssa ensimmäinen kurssi on saatu päätökseen ja huhtikuussa alkaa sitten uusi. Vaikka päästiin vain kolmelle kerralle, sen yskän takia. Nyt täytyy treenata omikseen ja käydä esim. viikonloppukursseilla. Vkl-kurssit vain tahtovat olla aika hinnakkaita. Jospa kävisi edes kuunteluoppilaana. Uimaan pitää kyllä suunnata tässä kohtapuolin ja mahdollisesti johonkin näyttelyyn turistiksi. Meinaa pojalla vähän haukututtaa, kun näkee toisia koiria. Todennäköisesti syynä on epävarmuus. Pitää yrittää saada nyt jokaiselle viikolle järkättyä oman porukan treenit niin voidaan harjoiteltua tuota käyttäytymistä toisten koirien lähellä. Kurssilla Ruuti pystyi kyllä hyvin keskittymään tekemiseen, vaikka vieraita koiria oli ihan vieressä. Viimeisellä kerralla Ruuti haukkui jo autossa ollessa toisille koirille :/ Ei todellakaan kiva juttu. Haukkuminen ei ole sellaista räkytystä, vaan oikeastaan puksahtelua ja yksittäisiä haukahduksia.

Ruutilla on nyt muutaman päivän ollut jokin paikka kipeänä, kun on hieman ulahdellut ylösnoustessa. Yön yli levättyä ei ulahtele, mutta rasituksen jälkeen vingahtelu taas alkaa. Tänään sitten oltiin pihalla ja koirat juoksivat taloa ympäri, niin Ruuti juoksi uikuttaen minun luokse ja varoi etujalkaa. Siinä sitten katsoin tilannetta jonkin aikaa ja nilkutus jatkui, jonka johdosta päätin jättää Ruutin kotiin irtilenkiltä. Parin tunnin päästä tulin kotiin ja lähdin Ruutin kanssa pikku lenkille. Ei minkäänlaista nilkutusta tai keventämistä. Ravikin näytti omaan silmään puhtaalta, mutta kotia tultua lepäämisen jälkeen nousi makuulta ja taas ulahti :( Mikä lie vaivaa. No, nyt pari päivää vain kevyttä remmiliikuntaa ja lepoa. Jospa se olisi vain jokin lihasrevähdys.

Sunnuntaina muistuttelin pitkästä aikaa Taigalle tunnistusnoutoa ja toinen oli niin innoissaan, että eka kerta meni plörinäksi ja piti muistutella että niitä kuuluu haistella eikä ottaa ensimmäistä kohdalle tullutta suuhun :) Seuraavilla kerroilla alkoi nenäkin toimia, mutta välillä oli huolimaton ja nosti väärän. Idea on kyllä selvästi hallussa niin pystyn kieltämään väärästä toiminnasta. Muutamia kertoja ollaan myös Taigan kanssa otettu pihatokoa ja toinen on kyllä ollut pätevänä. Intoa on riittänyt :)

Ruutin kanssa ollaan treenattu edelleen seuraamista imuttamalla, mutta välillä nostanut kättä ylemmäs. Kivasti seuraa oikealla paikkalla ja asennetta löytyy riittävästi. Käännöksiä ja täyskäännöstä ollaan myös aloiteltu treenaamaan. Eteentulo on jo aika mallikas, mutta välillä peppu vääntyy hieman vasemmalle. Lelu leuan alla näyttää antavan enemmän suoria eteentuloja kuin makupala kädessä mahanpäällä. Paikkamakuuta ollaan treenattu myös ja aikaa pidennetty. Viimeisellä kurssikerralla menin reilun kolmen metrin päähän ja aika oli noin puoli minuuttia. Hyvin pysyi vaikka vieressä oli porokoira :) Kerran taisi vilkaista muualle, mutta muuten katse minussa.

Perjantain kurssilla tehtiin myös henkilöryhmää ja Ruuti oli koko ajan kiinni namissa, eikä huomannutkan siellä seisovia ihmisiä. Treeni oli aivan tunnin lopussa, niin oli kiva huomata että keskittyminen on kehittynyt ensimmäiseen kertaan verrattuna. Vaihdoin myös ennen ryhmää eri namit taskuun, joka oli kyllä nappijuttu, kun mielentila oli ihan kuin alkutunnista.

Päivitetty myös Ruutin kasvugalleriaan kuva.