Tänään olikin meillä touhukas päivä ja ensinnä käytiin melkein parin tunnin suosamoilut tekemässä ja iltapäivästä sitten treenattiin niitä näitä. Pihalta, kun lähettiin niin tenavat telmivät oikein riehakkaasti mutta takaisin tullessa ei enää ollutkaan niin riehakasta porukkaa. Alkumatkasta oli pieni välikohtaus porojen kanssa, mutta omaksi ihmeekseni sain karjuttua Taigan pois porojen perästä. Olivat varmaan 50m päässä Taigasta, kun se pongas ne. Jymykin lähti juoksemaan tuulispäänä kylläkin Taigan, eikä porojen perään. Viime talvena ei olis onnistunut, että olis käskystä kääntynyt takaisin eli jotain edistystä tämäkin. Jos poropaimennustesti olis keväällä suht lähellä niin EHKÄ voitais mennä, ellei astutusjutut/juoksut ole esteenä.
Onneksi oli hihna mukana, että päästiin pahimpien poronhajujen ohite. Muuten reissu meni ilman suurempia karjumisia :) Jymyhän pitää aina huolen ettei mene liian kauas, mutta Taiksusta ei ole takeita että kulkisi ihan vierite koko ajan. Se kyllä kuiten käy aina tarkistamassa missä kuljen. Muutaman kerran tein piiloutumistempun, kun kumpikin meni kauemmas ja aina se oli Jymy joka ensimmäisenä oli paikalla.
Löysipäs Taiga metsästä ilmeisesti jäniksen hännänkin? Aluksi luulin, kun se juoksi se suussa kohti, että nyt se on napannut jäniksenpojan. Onneksi ei kuitenkaan, tosin en etes tiiä, että onko jäniksillä tähän aikaan vuodesta penikoita.
Iltapäivän treenit hoidin niin, että ekaksi otin Taigan kanssa hieman seuraamista ja jääviä. Katsekontakti paranee koko ajan ja nyt onnistui jäävissä seisomisetkin. Jymyn kanssa otettiin muutaman askeleen seuraamisia ja luoksetuloa. Jostain ihmeestä, liekkö Taigalta oppinut, että tule-käskystä pitää juosta suoraan sivulle. Olin aivan ihmeissään kun huusin, että tule niin jätkä juoksee vauhilla viereen. Taitava penneli :)
Jymylle olen uusina asioina opettanut hiukan ruudun alkeita sekä peruuttamista. Ruutua opitin sekä kosketusalustalla että namilla. Lelupalkkakin toimii joissakin jutuissa Jymylle, mutta siinä tahtoo aina välillä pojalla vähän "hattu kiehua" ja aletaan piippailemaan. Joten pääasiassa palkkaa nameilla, kun ne kerta maistuu hyvin. Muutenkin ruoka on tuolle pojalle aivan ykkösjuttu.
Hyvin Jymylle on kuiten tullu malttia, kun nykyään pystyn vuoron perään nakkelemaan niille lelua että toinen odottaa nätisti paikoillaan. Välillä tosin Jymyllä meinaa paimentamisvietti iskeä päälle eikä malttais olla aloillaan. Jymylle en tosin käytä paikka-käskyä jotteis se sitten vesity liian suuresta häiriöstä. Mukavasti tulevat keskenään toimeen ja leikkivätkin oikein sievästi. Taiga ei ole kertaakaan ollut niin kovakourainen että Jymyn olisi tarvinut vinkua.
Jymykin on jo 5kk ja on jo vähintään Taigan korkunen ellei jo isompikin. Vielä ei jalkaa nosteta, mutta kerran olen nähnyt, että jalka jo hieman nousi. Taigalla alkaa lähestyä 2-wee synttärit. Hieman on havaittavissa eripuraa ryhmissä, joissa on vanhempia narttuja. Vähän aikaa menee tutustellessa mutta sitten yritetään alkaa dominoimaan toiselle. Kiellosta kyllä lopettaa, mutta yrittää aina uudestaan tilaisuuden tullen. Hihnassa ei ole koskaan alkanut kenellekkään ärräämään. Taiga on sellainen oman arvontunteva neitokainen :)
Huomenna meillä olisi sitten vuorossa Jymyn pentukurssin toiseksi viimeinen kerta ja katsellaan sitten ensi vuoden puolella josko mentäis jollekki jatkokurssille. Viime kerta meillä jäikin välistä, kun emäntä kävi hiukan tuulettumassa Oulun yöelämässä. Muuten oltais menty, mutta kun koira oli kotona ja emäntä Oulussa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti