Niinhän me käväistiin Taigan ja Jennyn&Keron kanssa Utajärvellä hieman leireilemässä. Mukavaa oli ja Taiga sai monia uusia koirakavereita. Enemmänkin oli porukkaa ilmottautunut mutta joutuivat sitten viime tingassa perumaan. Olisi tietty ollut mukava nähdä enempi koiria ja ihmisiä.
Aluksi tehtiin pientä "hakutreeniä" jossa sitten otettiin aikaa että kenen koira löytää emännän/isännän nopeiten. Yllätykseksi oltiin Taigan kanssa ensimmäisiä ja saatiin palkinnoksi Oulunjoen karitsa, t-paita :). Kyllä tuo neiti jaksaa aina yllättää minut ällillään. Ei turhia tohota vaan tekee hommia sata lasissa.
Otettiinpa sitten ruuan jälkeen pikkasen esineruudun alkeita ja siinäkin alun hoksaamisen jälkeen hommat sujuivat malliikkaasti. Hakuesineinä Taigalla oli nahkahanska ja villasukka. Pikkaisen harhautui tampatulta alueelta etsiessään mutta tuo olikin eka kerta kun tuollaista harjoiteltiin. Nouto-käsky kun on kunnossa niin sillä saa koiran tuomaan melkein mitä vain. Palkaksi tuoduista esineistä Taiga sai raatolelulla leikkimistä ja nakkia. Voi kun saisi itsestä enemmän irti ja pääsis kunnolla treenaamaan niin meillä saattaisi olla vain taivas rajana. Taigassa löytyy ainakin potenttiaalia vaikka mihin.
Ilta menikin laavulla makkaraa paistaen ja lätisten. Koirat juoksivat irrallaan ja uroksia aina välillä vaihdeltiin narttujen kanssa juoksemaan. Taigaa piti pikkasen vahtia kun mukana menossa oli kaksi muutakin narttua. Toinen oli vuoden vanha ja sen kanssa leikit meni yksiin mutta vanhemman nartun kanssa dominanssi nosti päätänsä ja Taiga yritti patsastella ja alistaa toista. Muutaman kerran piti älähtää mutta naarmuilta vältyttiin ja leikit jatkuivat taas suht rauhallisesti. Kivasti Taiga alkaa jo olla kuulolla vaikka toisia koiria onkin irrallaan. Ehkäpä siitä on tullut aikuinen :) Yö meni melko rauhallisissa merkeissä ja Taiga nukkui tyytyväisenä sängyn vieressä. Aamulla sitten pikku pissatuslenkki ja aamupalalle.
Siitä mentiin sitten saareen Jennyn ja Keron kanssa pikku samoilulle. Sitten alettiinkin pakkailla kamppeita ja siivota paikkoja. Sitten ajeltiin pikku matka Riikan lammasaidalle ja Taiga sai näyttää paimentamisen taitoja. Ekaa kertaa Taiga näki lampaita ja paimensi ylipäätään mitään. Vähän meinasi alkuun T:tä jänskättää ja piti nuuskia lampaiden hajuja maasta. Montaa haukahdusta ei kyllä kuulunut, mutta jotenkin Taiga sai lampaat liikkeelle katseella. Osasi myös kiertää lampaiden taakse. Lampaat ei päästäneet Taigaa lähelleen vaikka edellinen koira pääsikin niitä nuuhkimaan. Toivottavasti saan tänne piakkoin kuvia kun Jenny niitä näpsi aidalta.
Yllättynyt olin siitä ettei Taiga hirveästi kuumunut vaikka lampaat juoksivat välillä lujaakin karkuun. Olisin myös kuvitellut että kuullaan haukkumista mutta ei sitäkään. Pitäisi varmaan opettaa Taiga käskystä haukkumaan. Siitä kun olisi apua monessa jutussa.
Koiruus oli kyllä mukavan rauhallinen ja seesteinen kun päästiin kotiin. Tälläisiä viikonloppuja voisi olla useamminkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti