Niinhän me sitten ollaan ilmottauduttu sinne tokokokeeseen ja nyt tuntuu, että olikohan se ihan viisasta. Treenit on kyllä kotosalla menneet oikein kivasti. Ollaankin tehty muutamia kertoja kokeenomaisia treenejä. Palkkana minulla on ollut pienessä pakasterasiassa kissan märkäruokaa, joka on oikein Taigan mieleen. Palkka on ollut pienessä pussukassa vähän kauempana missä on harjoiteltu.
Oikein mallikkaasti menikin molemmat kerrat ja seuruutkin ihan hyvää. Saas nähdä miten sunnuntaina meidän käy, kun menemme taas möllitokokisoihin testaamaan taitoja. Jospa nyt saisin koiraan jotain eloakin eikä olisi sellaista "no tehdään nyt, kun käsketään" meininkiä. Pitää ottaa paikkamakuuseen taskuun nameja, että saa siinä palkattua heti, mutta yksilösuorituksen aioin tehdä palkka kauempana pussukassa. Katotaan miten toimii. Vois kyllä ottaa mukaan lempilelunkin ja näyttää sitäkin ennen kehään menoa.
Tosi kivasti Taiga on ollut kuulolla kun ollaan harjoiteltu ja kokeiltiinpa eilen myös hyppynoutoa, kun sain tilaamani esteen kotia. Hyvin sujui Taigalta alo-hyppy sekä noutokin. Eteentulo harjoittelukin on tuottanut hedelmää ja se alkaa olla jo tarpeeksi tiivis. Kyllä, Taigasta vielä hyvä tokokoira saadaan :) Siinä on kyllä plussaa äänettömänä työskentely ja intoakin riittää ainakin näin kotosalla.
Voi olla että automatkat ovat niitä jotka vähän masentaa tuota Taigan mieltä sen verran että sitten ollaan kuin laama. Näyttelyissä tosin olen opettanut sen olemaan häseltämättä ja rauhassa koira paljoudessa niin, jospa se ajattelee, että tokokokeessakin pitää olla rauhassa kun on paljon koiria :) Tällä kertaa pitää olla enemmän ulkona ja vähentää sisällä odottelua. Ennen paikkamakuuta on hyvä rauhoittaa sisällä odotellen, mutta sen jälkeen olla ulkona ja vähän ennen omaa vuoroa mennä sisälle. Pitäis vain enemmän treenata eripaikoissa että saisi missä vaan Taigan innostumaan.
Tulipas tuossa maanantaina treenittyä hiukan agihyppyjä eli ohjausharjoitusta. Siinäpäs sain Taigastakin ulos ääntä, se jopa haukahti pari kertaa kun pääsi pitkästä aikaa pomppimaan. Kivasti Taiga osaa katsoa minun kropasta että mihin suuntaan olis tarkotus hypyn jälkeen lähteä. Tätä testasin niin että seisoin itse hypyn takana ja käskin Taigan hypätä yli ja itse käänsin rintamasuunnan jompaan kumpaa suuntaan, hieman toki itse liikuin. Mutta joka kerta Taiga kääntyi sinne suuntaan hypyn jälkeen minne itse käännyin, ihan kuin sillä olisi selässäkin silmät. Taigaa on kyllä helppo ohjata, kunhan vain luottaa siihen että kyllä se osaa eikä ala varmistelemaan. Harmi, kun keppejä ei saa laitettua mihinkään että sais treenata niitä ennen sitä kurssia.
Jospa vielä huomenna ottais Taigan kanssa joitain liikkeitä superpalkalla ja sitten jättäis hautumaan suununtaihin. Jääviä varmaan pitää ottaa kun muut liikkeet pitäis olla hanskassa. Liikkeestä seisominen on se meidän kompastuskivi jos on ollakseen. Se kun tahtoo joskus mennä makuuhommiksi, varsinkin jos vire on katossa. No, katotaan möllit läpite ja siitä sitten lisää harjoitusta niihin asioihin missä puutetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti