Tänään käytiin sitten kokeilemassa agilityä, kun Taiga on näyttänyt liikkeessä taas omalta itseltään. Taas sattui lämmin ja tukahduttava keli. Taiga olikin melko laiskalla päällä ja ihmettelin miksi se on lähdössä kentältä pois. Oliko kenties kuullut taas jonkun pelottavan äänen ja siksi oli niin outo. Mitä vielä, päättelin että sillä on hätä ja kova hätä olikin, vaikka vähän aikaa sitten käytin tarpeilla. Vatsa olikin mennyt jostain sekaisin.
"Vessassa" käynnin jälkeen vauhti hiukan parani ja päästiin kunnolla hommiin. Tosin ei Taiga ihan oma "nopea" itsensä ollut. Sitten kun Jenny ja Kero saapui kentälle, vauhtia löytyi taas lisää. Päätin tässä vaiheessa lopettaa treenin siihen ja päästin Jennyn ja Keron harkkaamaan. Aivan mahtavasti Kero taas teki hommia ja kuunteli mitä Jennyllä oli asiaa :) Mitä nyt kerran kävi kertomassa lenkillä oleville koirille, että täällä olen minä. Siinä sitten mietin, että kokeilenko Taigan kanssa vielä koko rataa vai annanko olla, mutta onneksi päätin kokeilla. Keräsin Taigalle kierroksia haukuttamalla sitä ja sehän toimi, puomikin meni niin vauhdilla, ettei puomin kontaktille keretty hiljentää :) Alla vielä kuva Radasta, joka tehtiin kokonaisuudessaan, muurin tilalta meillä oli tavallinen hyppyeste. Taas tuli mukavasti keppiharkkaa yhdistettynä rataan.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti