sunnuntai 18. tammikuuta 2015
torstai 15. tammikuuta 2015
Nastan kuulumisia
Niin, se vain Nastakin on täyttänyt puoli vuotta ja oikein kivanoloiselta koiraltahan se vaikuttaa. Luonteeltaa nöyrä, mutta sitten taas löytyy sitä potkuakin. Tähän mennessä ihmiset ovat olleet oikein mukavia eikä koirissakaan mitään vikaa ole ollut. Huomenna tulee sitten 7kk täyteen ja hieman ehkä on ollut havaittavissa mörköiän lähestymistä tai sitten ne ovat olleet jotain ihme viirauksia :D No, senpä näkee tässä kuukauden sisään mihin suuntaan asiat ovat menoillaan.
Tosi lunkki hurttuus, joka on paikassa kuin paikassa kotonaan. Viime sunnuntaina alkanut pentukurssipaikka oli täysin uusi ja toinen ei ollut millänsäkään. Toisia koiria alkuun vain vilkaisi ja sitten oli valmis hommiin, eikä häiriintynyt treenatessa yhtään muista. Namit on edelleen se ykkösjuttu, vaikka pikku hiljaa olen niitä lelujakin ottanut mukaan palkkaukseen. Aina kuitenkin tullaan se nami leikin päätteeksi hakemaan ja lelu saattaa jäädä unohduksiin. Treenattiin myös ihan sitä rauhoittumista ja Nasta makasikin hallissa oikein rentona kyljellään ottaen vastaan rapsutuksia. Kouluttaja naureskelikin, että siellähän otetaan rennosti :D
Kurssilla puolet treenitunnista on tokoa ja toinen puolikas sitten agia. Tokossa treenattiin maahanmenoa sekä perusasentoa. Nastahan jo osaa aika mallikkaasti tulla sivulle, niin saatiin toimia toisille ns. esimerkkinä. Eli näytin miten koira ohjataan namin avulla sivulle istumaan. Agissa otettiin suoraa putkea, hyppyä sekä paukuteltiin keinua. Putken jälkeen Nasta olisi sitten halunnut vain rallatella siellä :) Hyppyä treenattiin niin, että kouluttaja otti nameja käteen ja meni vastaanottamaan koiran. Hyvin oli sekin asia muistissa, kun sain vain lähetellä koiraa hypyn yli nameille. Hieman oli erimielisyyttä siitä, että pitääkö sen namin jälkeen tulla takaisin minun luo vai jäädäänkö tapittamaan kouluttajaa lisänamien toivossa :)
Keinun paukuttelua tehtiin niin, että kouluttaja otti taas nameja kouraan ja nosti keinun pään ilmaan sekä ohjasi koiran painamaan tassuilla keinun maahan. Eka kolahdus oli vähän ihmetystä aiheuttava, muttei ollenkaan paha. Tosilla kerroilla nostettiin laitaa vähän ylemmäs eikä mitään ongelmaa. Eipä Nasta välittänyt mitään Uuden vuoden paukkeestakaan. Kouluttaja oli taas oikein mielissään, kun tuli kommenttia, että sinähän olet mukava, kun alat tekemään hommia kenen vain kanssa. Joitain ennakkoluuloja/-odotuksia malinoisseja kohtaan kenties? No, mukavahan se on omistaa koira joka on mallikas rotunsaedustaja.
Päästiin myös kokeilemaan tasapainoilutyynyä, joka oli myös oikein kivaa puuhaa. Tehtiin harjoitusta, jossa koiralla on molemmat etutassut tyynyllä ja siinä sitten tasapainoillaan. Ehkä minä vielä sellaisen joku päivä hankin. Tosi äkkiä Nasta tajusi tehtävän ja ei tarvinnu kuin sanoa tassut ja ne olivat hetkessä tyynyn päällä. Naksutin on kyllä ollut tosi kätevä kapistus Nastan koulutuksessa.
Kotona sitten aloiteltiin tunnarin opiskelua, joka päättyi oikein mallikkaisiin suorituksiin eli viidestä "hajuttomasta" ja yhdestä minun kapulasta selvittiin jo leikiten. Mitä kaikkea se voisikaan oppia, kun itsellä olisi päivät aikaa vain koulutella :) Aloiteltiin myös uusien tokosääntöjen pohjalta merkkikartion-kierto harjoituksia.
Pitää tässä joku päivä ladata tuo tunnarivideo youtubeen, niin saan ne sitten linkitettyä tänne. Lauantaina ja sunnuntaina olisi sitten taas treenit, joten täytyy alkaa miettimään mitä siellä sitten tekisi.
Sitten hieman Nastan mittoja nyt 6kk iässä, eli painoa on kertynyt 19kg ja korkeutta n.54cm. Alarajoille se toivottavasti vielä kasvaa eli muutama sentti olisi vielä ainakin toiveissa. Nyt se alkaa olla aika soppelinkokoinen aksakoira, joten mitään jättiläistä en siitä toivonutkaan. Pk harrastuksia(tottista) silmällä pitäen muutama lisäsentti ei olisi pahitteeksi ajatellen metristä hyppyä, mutta kyllä siitä yli päästään, kun Taigakin sen ylittää.
Tosi lunkki hurttuus, joka on paikassa kuin paikassa kotonaan. Viime sunnuntaina alkanut pentukurssipaikka oli täysin uusi ja toinen ei ollut millänsäkään. Toisia koiria alkuun vain vilkaisi ja sitten oli valmis hommiin, eikä häiriintynyt treenatessa yhtään muista. Namit on edelleen se ykkösjuttu, vaikka pikku hiljaa olen niitä lelujakin ottanut mukaan palkkaukseen. Aina kuitenkin tullaan se nami leikin päätteeksi hakemaan ja lelu saattaa jäädä unohduksiin. Treenattiin myös ihan sitä rauhoittumista ja Nasta makasikin hallissa oikein rentona kyljellään ottaen vastaan rapsutuksia. Kouluttaja naureskelikin, että siellähän otetaan rennosti :D
Kurssilla puolet treenitunnista on tokoa ja toinen puolikas sitten agia. Tokossa treenattiin maahanmenoa sekä perusasentoa. Nastahan jo osaa aika mallikkaasti tulla sivulle, niin saatiin toimia toisille ns. esimerkkinä. Eli näytin miten koira ohjataan namin avulla sivulle istumaan. Agissa otettiin suoraa putkea, hyppyä sekä paukuteltiin keinua. Putken jälkeen Nasta olisi sitten halunnut vain rallatella siellä :) Hyppyä treenattiin niin, että kouluttaja otti nameja käteen ja meni vastaanottamaan koiran. Hyvin oli sekin asia muistissa, kun sain vain lähetellä koiraa hypyn yli nameille. Hieman oli erimielisyyttä siitä, että pitääkö sen namin jälkeen tulla takaisin minun luo vai jäädäänkö tapittamaan kouluttajaa lisänamien toivossa :)
Keinun paukuttelua tehtiin niin, että kouluttaja otti taas nameja kouraan ja nosti keinun pään ilmaan sekä ohjasi koiran painamaan tassuilla keinun maahan. Eka kolahdus oli vähän ihmetystä aiheuttava, muttei ollenkaan paha. Tosilla kerroilla nostettiin laitaa vähän ylemmäs eikä mitään ongelmaa. Eipä Nasta välittänyt mitään Uuden vuoden paukkeestakaan. Kouluttaja oli taas oikein mielissään, kun tuli kommenttia, että sinähän olet mukava, kun alat tekemään hommia kenen vain kanssa. Joitain ennakkoluuloja/-odotuksia malinoisseja kohtaan kenties? No, mukavahan se on omistaa koira joka on mallikas rotunsaedustaja.
Päästiin myös kokeilemaan tasapainoilutyynyä, joka oli myös oikein kivaa puuhaa. Tehtiin harjoitusta, jossa koiralla on molemmat etutassut tyynyllä ja siinä sitten tasapainoillaan. Ehkä minä vielä sellaisen joku päivä hankin. Tosi äkkiä Nasta tajusi tehtävän ja ei tarvinnu kuin sanoa tassut ja ne olivat hetkessä tyynyn päällä. Naksutin on kyllä ollut tosi kätevä kapistus Nastan koulutuksessa.
Kotona sitten aloiteltiin tunnarin opiskelua, joka päättyi oikein mallikkaisiin suorituksiin eli viidestä "hajuttomasta" ja yhdestä minun kapulasta selvittiin jo leikiten. Mitä kaikkea se voisikaan oppia, kun itsellä olisi päivät aikaa vain koulutella :) Aloiteltiin myös uusien tokosääntöjen pohjalta merkkikartion-kierto harjoituksia.
Pitää tässä joku päivä ladata tuo tunnarivideo youtubeen, niin saan ne sitten linkitettyä tänne. Lauantaina ja sunnuntaina olisi sitten taas treenit, joten täytyy alkaa miettimään mitä siellä sitten tekisi.
Sitten hieman Nastan mittoja nyt 6kk iässä, eli painoa on kertynyt 19kg ja korkeutta n.54cm. Alarajoille se toivottavasti vielä kasvaa eli muutama sentti olisi vielä ainakin toiveissa. Nyt se alkaa olla aika soppelinkokoinen aksakoira, joten mitään jättiläistä en siitä toivonutkaan. Pk harrastuksia(tottista) silmällä pitäen muutama lisäsentti ei olisi pahitteeksi ajatellen metristä hyppyä, mutta kyllä siitä yli päästään, kun Taigakin sen ylittää.
Agilitykilpailut, valeraskaus ja rallytoko
Käytiin Taigan kanssa marraskuun lopussa agikisoissa, joista olenkin jo laittanut tulokset harrastussivulle. Eli menestystä ei tälläkään kertaa tullut, mutta kokemustahan me lähinnä näistä ensimmäisistä kisoista haetaankin. Valeraskauden kourissa meni kisat ja näytti ettei ne lopu ollenkaan. Nyt ollaan elelty pari viikkoa suht normaalia elämää :)
On se kyllä rankkaa, kun hormoonihöyryissä menee melkein puolet vuodesta. Olenkin vakaasti miettinyt, että kun vuoden päästä Taiga siirtyy minun omistukseen niin leikkautan sen. Ensin kuitenkin ne pennut :) Toivottavasti astutusreissu tällä kertaa tuottaa toivotunlaisen tuloksen. Yksi mukavankuuloinen poroherranen Riikalla onkin jo katsottuna.
Juoksuja siis odotellaan alkavaksi maalis-huhtikuussa, katsotaan nyt onko väli 6 vai 7 kuukautta. Karvanlähtö on kyllä alkanut tavallista aikaisemmin eli saattaa olla, että juoksut alkaisivat jo maaliskuun alkupuolella. No, ne alkaa sitten kun alkaa :D
Uusi vuosi meni todella rauhallisesti, mitä nyt ensimmäisiä paukkuja Taiga kuulosteli hieman huolestuneen oloisesti, mutta kun käskin mennä maate ja lopettaa höpötyksen, niin asettui tosi äkkiä nukkumaan. Pahimpaan paukutteluun ei tainnut reagoida mitenkään eli näki jotain hyviä unia :) Tosi tyytyväinen olen kyllä tuohon, kun monesti rakettien pelko menee pahemmaksi, niin Taigalla se vain näyttää helpottuvan. Käytin Taigaa illalla myös pissalla ja ulos mentiin yhtä reippaasti kuin aina ja tarpeet tehtiin normisti, vaikka paukutteluja sieltä täältä kuuluikin.
Vuoden alusta ollaan taas aktivoiduttu ainakin toko/tottiksen treenauksessa, kun ollaan sovittu lauantai yhteistreenipäiväksi, Viime viikonloppuna Taiga oli tosi mielissää ja teki niin mahtavasti hommia, että itseäkin ihan hymyilytti. Miten me saatais se sama tekemisenilo myös sinne kokeisiin? Kisoista, kun puhutaan niin ilmoitin sitten Taigan Rallytoko-kisoihin ystävänpäiväksi, kääks :) Jos sieltä se hyväksytty tulos tulee niin ollaan tyytyväisiä. Kilpailu on 40 koirakon, ALO-luokan kilpailu joten palkintopalli haaveet on jo kuopattu :D
Lauantaina olisi siis tarkoitus hieman muistella liikkeitä ja tehdä muutama rata. Katsotaan sitten mitä liikkeitä täytyy muistutella vielä ennen kilpailuja. Hirveästi en kehtaa liikkeitä alkaa hinkkaamaan, ettei Taiga kyllästy, mutta parit treenit ennen koetta vois olla aika hyvä. Möllikisoihin mennessä ei oltu treenattu varmaan 4-5 kuukauteen, joten kyllä ne liikkeet sieltä muistista löytyy, kun vähän kaivelee. Yksi asia mihin pitää kiinnittää erikoishuomio on hihna ja sen kiristyminen. Pitää katsoa joku tietty hihna ja siitä kohta mistä kannattaa pitää kiinni. Möllikisoissa tuli muutama virhepiste juurikin hihnasta, vaikka Taiga olikin kokoajan tosi hyvässä kohdassa eli todennäköisesti pidin hihnaa liian kireällä.
Jos kantti kestää ja paikkoja 21.2 järjestettävään Rallykokeeseen löytyy, saattaa olla, että ilmoitan Taigan vielä toisiin kisoihin. Sinä päivänä olisi kahdet kisat, mutta en sitten tiedä onko se liikaa, varsinkin jos kisojen väli venyy pitkäksi. No, katsotaan onko niitä paikkoja enää edes vapaana, kun se aika tulee.
On se kyllä rankkaa, kun hormoonihöyryissä menee melkein puolet vuodesta. Olenkin vakaasti miettinyt, että kun vuoden päästä Taiga siirtyy minun omistukseen niin leikkautan sen. Ensin kuitenkin ne pennut :) Toivottavasti astutusreissu tällä kertaa tuottaa toivotunlaisen tuloksen. Yksi mukavankuuloinen poroherranen Riikalla onkin jo katsottuna.
Juoksuja siis odotellaan alkavaksi maalis-huhtikuussa, katsotaan nyt onko väli 6 vai 7 kuukautta. Karvanlähtö on kyllä alkanut tavallista aikaisemmin eli saattaa olla, että juoksut alkaisivat jo maaliskuun alkupuolella. No, ne alkaa sitten kun alkaa :D
Uusi vuosi meni todella rauhallisesti, mitä nyt ensimmäisiä paukkuja Taiga kuulosteli hieman huolestuneen oloisesti, mutta kun käskin mennä maate ja lopettaa höpötyksen, niin asettui tosi äkkiä nukkumaan. Pahimpaan paukutteluun ei tainnut reagoida mitenkään eli näki jotain hyviä unia :) Tosi tyytyväinen olen kyllä tuohon, kun monesti rakettien pelko menee pahemmaksi, niin Taigalla se vain näyttää helpottuvan. Käytin Taigaa illalla myös pissalla ja ulos mentiin yhtä reippaasti kuin aina ja tarpeet tehtiin normisti, vaikka paukutteluja sieltä täältä kuuluikin.
Vuoden alusta ollaan taas aktivoiduttu ainakin toko/tottiksen treenauksessa, kun ollaan sovittu lauantai yhteistreenipäiväksi, Viime viikonloppuna Taiga oli tosi mielissää ja teki niin mahtavasti hommia, että itseäkin ihan hymyilytti. Miten me saatais se sama tekemisenilo myös sinne kokeisiin? Kisoista, kun puhutaan niin ilmoitin sitten Taigan Rallytoko-kisoihin ystävänpäiväksi, kääks :) Jos sieltä se hyväksytty tulos tulee niin ollaan tyytyväisiä. Kilpailu on 40 koirakon, ALO-luokan kilpailu joten palkintopalli haaveet on jo kuopattu :D
Lauantaina olisi siis tarkoitus hieman muistella liikkeitä ja tehdä muutama rata. Katsotaan sitten mitä liikkeitä täytyy muistutella vielä ennen kilpailuja. Hirveästi en kehtaa liikkeitä alkaa hinkkaamaan, ettei Taiga kyllästy, mutta parit treenit ennen koetta vois olla aika hyvä. Möllikisoihin mennessä ei oltu treenattu varmaan 4-5 kuukauteen, joten kyllä ne liikkeet sieltä muistista löytyy, kun vähän kaivelee. Yksi asia mihin pitää kiinnittää erikoishuomio on hihna ja sen kiristyminen. Pitää katsoa joku tietty hihna ja siitä kohta mistä kannattaa pitää kiinni. Möllikisoissa tuli muutama virhepiste juurikin hihnasta, vaikka Taiga olikin kokoajan tosi hyvässä kohdassa eli todennäköisesti pidin hihnaa liian kireällä.
Jos kantti kestää ja paikkoja 21.2 järjestettävään Rallykokeeseen löytyy, saattaa olla, että ilmoitan Taigan vielä toisiin kisoihin. Sinä päivänä olisi kahdet kisat, mutta en sitten tiedä onko se liikaa, varsinkin jos kisojen väli venyy pitkäksi. No, katsotaan onko niitä paikkoja enää edes vapaana, kun se aika tulee.
sunnuntai 16. marraskuuta 2014
Agiepikset ja vähän muutakin
Reilu viikko sitten käytiin Muhoksellä myös agiepiksissä Taigan kanssa, jotka meni miten meni. Ilmoitin Taigan mölli sekä kisaavien radalle. Mölliradalta löytyi myös kontaktiesteitä, kuten A-este. Aluksi hieman jännitti, kun Taiga ei ole mennyt moniakaan A-esteitä ja kun näin esteen oli se aika liukkaan näköinen. Muutamien koirien ratoja seuratessa huomasin myös, että se oli liukkaampi kuin se millä ollaan treenattu.
Sitten koittikin meidän vuoro ja Taiga vaikutti oikein innokkaalta, joten A-esteen ylittäminen voisi onnistuakin. A-este alkoi lähestyä alkusuoran jälkeen ja onnekseni Taiga meni esteen yli oikein mallikkaasti :) Voi sitä onnen päivää, jospa se alkais pikku hiljaa olla Taigalla selkärangassa, että sen yli pääsee. Hieman himmailua oli ilmassa uuden paikanmyötä, mutta ihan kiva rata kokonaisuudessa.
Kilpailevien rata olikin sitten aika hankala ja Taigan vire ei ollut yhtään sellainen mitä ensimmäisellä radalla. Alun jälkeen mietin, että mitähän tästä tulee. Taiga pysähtyi monta kertaa haistelemaan sekä kävi tervehtimässä yleisöäkin. Radalta löytyi keinu, joka meni ihan ok. Esteet alkavat olla hallussa, joten niitä ei tarvi jännittää enää radalla, mutta sitten vire pitäisi saada joka radalle oikeaksi. Tosin kilpailevien radalla olleet kepit eivät menneet yhtään putkeen. Kepit olivat halliin tulevan oviaukon kohdalla (n.1m päässä), jossa seisoi ihmisiä. Sieltä kuului myös aika kova äänistä puhetta ja Taiga lähti kaksi kertaa kesken keppien pois, oviaukon suuntaan. Liikaa häiriötä siis meille sellainen, kun muutenkin Taiga oli muissa maailmoissa.
Tosin valeraskaus taas nostaa päätään ja hieman Taigan mieliala on ollut apea ja maitoakin erittyy hieman tisseistä puristettaessa. Harmittaa niin vietävästi, kun kerkesin ilmoittaa Taigan ensi viikonlopun agikisoihin. Pitää vain toivoa, että mieli pysyy kasassa niin koiralla kuin ohjaajallakin eikä valeraskaus näkyisi radoilla. Ilmoitin Taigan kahdelle radalle, vaikka tarjolla olisi ollut kolme. Jos taas toinen rata menee himmailuksi, niin ei tarvitsi enää kolmatta lähteä kokeilemaan. Kisat on Taigalle tutussa hallissa, joten uskon sen hieman helpottavan niin Taigaa kuin minuakin.
Tänään olikin oikea onnenpäivä Taigalla, kun hieroja tuli käymään ihan kotona hieromassa. Hieman oli jumeja niin takana kuin edessäkin. Jospa paikat olisivat sitten hieman vetreämmät viikon päästä kisoissa. :) Kiitokset Hurskaisen Johannalle (koirasi ilona) hieronnasta.
Sitten koittikin meidän vuoro ja Taiga vaikutti oikein innokkaalta, joten A-esteen ylittäminen voisi onnistuakin. A-este alkoi lähestyä alkusuoran jälkeen ja onnekseni Taiga meni esteen yli oikein mallikkaasti :) Voi sitä onnen päivää, jospa se alkais pikku hiljaa olla Taigalla selkärangassa, että sen yli pääsee. Hieman himmailua oli ilmassa uuden paikanmyötä, mutta ihan kiva rata kokonaisuudessa.
Kilpailevien rata olikin sitten aika hankala ja Taigan vire ei ollut yhtään sellainen mitä ensimmäisellä radalla. Alun jälkeen mietin, että mitähän tästä tulee. Taiga pysähtyi monta kertaa haistelemaan sekä kävi tervehtimässä yleisöäkin. Radalta löytyi keinu, joka meni ihan ok. Esteet alkavat olla hallussa, joten niitä ei tarvi jännittää enää radalla, mutta sitten vire pitäisi saada joka radalle oikeaksi. Tosin kilpailevien radalla olleet kepit eivät menneet yhtään putkeen. Kepit olivat halliin tulevan oviaukon kohdalla (n.1m päässä), jossa seisoi ihmisiä. Sieltä kuului myös aika kova äänistä puhetta ja Taiga lähti kaksi kertaa kesken keppien pois, oviaukon suuntaan. Liikaa häiriötä siis meille sellainen, kun muutenkin Taiga oli muissa maailmoissa.
Tosin valeraskaus taas nostaa päätään ja hieman Taigan mieliala on ollut apea ja maitoakin erittyy hieman tisseistä puristettaessa. Harmittaa niin vietävästi, kun kerkesin ilmoittaa Taigan ensi viikonlopun agikisoihin. Pitää vain toivoa, että mieli pysyy kasassa niin koiralla kuin ohjaajallakin eikä valeraskaus näkyisi radoilla. Ilmoitin Taigan kahdelle radalle, vaikka tarjolla olisi ollut kolme. Jos taas toinen rata menee himmailuksi, niin ei tarvitsi enää kolmatta lähteä kokeilemaan. Kisat on Taigalle tutussa hallissa, joten uskon sen hieman helpottavan niin Taigaa kuin minuakin.
Tänään olikin oikea onnenpäivä Taigalla, kun hieroja tuli käymään ihan kotona hieromassa. Hieman oli jumeja niin takana kuin edessäkin. Jospa paikat olisivat sitten hieman vetreämmät viikon päästä kisoissa. :) Kiitokset Hurskaisen Johannalle (koirasi ilona) hieronnasta.
sunnuntai 2. marraskuuta 2014
Rally-tokon epikset Muhoksella 2.11.
Tänään tuli tehtyä sellainen extempore reissu Muhokselle epiksiin, kun ilma oli aika surkea ja muutenkin tekemisen puute, niin sinnepä sitten suunnattiin. Tunnelma kisoissa oli rento ja rataantutustumisen sai tehdä rauhassa omaan tahtiin. Kaikki liikkeet olivat tuttuja vaikkakin juosten pujottelua ei olla taidettu koskaan edes tehdä :) Ihan hyvin sekin sujui, mitä nyt hihna jossain kohtaa hieman kiristyi.
Kokonaisuudessaan oikein onnistunut treeni paikassa, jossa ollaan käyty joskus reilu vuosi sitten. Nokka pysyi ihme ja kumma irti maasta koko suorituksen ajan ja muutenkin Taiga oli hyvin kuulolla kokoajan. Mitään suurempaa virhettä ei tullut, pari hihnan kiristymistä ja yhtä tehtävä kylttiä Taiga nuuhkaisi ohi mennen. Taaksepäin peruutuksissa oli minun askeleet olleet jossain kohtaa hieman epäselvät, joista -1p. Yhteensä virhepisteitä tuli -4 ja kokonaispistemääräksi saatiin 96p/100p. Sijoitus oli tällä kertaa 1./12. eli tultiin ensimmäisiksi.
Kaikkein parhainta tässä oli se etten itse juurikaan jännittänyt vaan pääsin radalle hyvillä fiiliksissä :) Ehkäpä kramppikuume alkaa pikku hiljaa poistua ja tilanne saadaan sellainen hyvä pieni jännitys, että pysyy mieli tarkkana. Tuomarilta tuli kehoitus mennä virallisiin kilpailuihin ja ehkäpä ne olisi sitten tavoite vuodelle 2015.
Loppuun vielä kuvia kilpailuista, kuvaaja Mikko Koskenkorva.
Kokonaisuudessaan oikein onnistunut treeni paikassa, jossa ollaan käyty joskus reilu vuosi sitten. Nokka pysyi ihme ja kumma irti maasta koko suorituksen ajan ja muutenkin Taiga oli hyvin kuulolla kokoajan. Mitään suurempaa virhettä ei tullut, pari hihnan kiristymistä ja yhtä tehtävä kylttiä Taiga nuuhkaisi ohi mennen. Taaksepäin peruutuksissa oli minun askeleet olleet jossain kohtaa hieman epäselvät, joista -1p. Yhteensä virhepisteitä tuli -4 ja kokonaispistemääräksi saatiin 96p/100p. Sijoitus oli tällä kertaa 1./12. eli tultiin ensimmäisiksi.
Kaikkein parhainta tässä oli se etten itse juurikaan jännittänyt vaan pääsin radalle hyvillä fiiliksissä :) Ehkäpä kramppikuume alkaa pikku hiljaa poistua ja tilanne saadaan sellainen hyvä pieni jännitys, että pysyy mieli tarkkana. Tuomarilta tuli kehoitus mennä virallisiin kilpailuihin ja ehkäpä ne olisi sitten tavoite vuodelle 2015.
Loppuun vielä kuvia kilpailuista, kuvaaja Mikko Koskenkorva.
torstai 16. lokakuuta 2014
tiistai 9. syyskuuta 2014
Päivitykset laahaa taas perässä :/
Onpas taas kuukausi vierähtänyt, kun viimeksi olen blogia päivittänyt. Paljon on keretty touhuta ja pentuarki alkaa olla aika tuttua taas vaihteeksi :) Taigan kanssa ollaan käyty agiepiksissä ja oltiin peräti ensimmäisiä. Osallistujia kisaavien maksiluokassa oli vain kaksi, mutta saatiin mentyä rata ilman virhepisteitä, että siihen nähden sai olla tyytyväinen tulokseen :D Taiga voitti 3kg koiranruokaa. Kuvaa ei tähän hätään ole arkistoissa.
Taiga myös pääsi sorsametsälle ja oli oikein pätevä, kun haki vedestä neljä sorsaa. Alkuun oli ollut vähän epäileväinen, että voiko niihin koskea, mutta alun hankaluuden jälkeen oli alkanut homma luistaa.
Ollaan treenattu ahkerasti agilitya ja kerran käyty hakutreeneissä, joissa Nasta oli myös mukana. Taigalle pitää edelleen painottaa suoraan etenemistä sinne 50m. Liian herkästi oikaisee jos saa näön/hajun. Taigalle pitää tehdä myös hyvin piiloutuneita maalimiehiä, kun pari kertaa meni näöllä ja yhden kerran etsi maalimiehen jäljen, jota pitkin meni piilolle.
Nastalle tehtiin tuuliavulla etsintää ihan vain niin, että käveltiin metsässä ja lähennyttiin pikku hiljaa maalimiestä. Ei meinannut Nasta oikein tajuta hommannimeä, kun jouduin menemään kahdella ensimmäisellä kerralla parin metrin päähän maalimiehestä. Vimppalla kerralla Nasta oli jo hieman hajulla, että näitä ukkojako täältä metsästä kuuluu etsiä. Ihan huippua oli myös, kun maalimiehiltä löytyi keitettyä kanansydäntä.
Nastan kanssa ollaan myös käyty harjoittelemassa agiputkea, joka mentiin muutaman kerran jälkeen oikein reippaasti. Tällä viikolla olisi taas tarkoitus käydä treenaamassa putkea ja siivekkeiden kiertämistä sekä namialustalle lähettämistä.
Sitten hieman kuvia Nastasta, joka on jo päässyt 12vk ikään. Torstaina käydään sitten Oulun suuressa cityssä ottamassa ekat rokotukset :) Painoa on kertynyt 7,5kg ja korkeutta n.39cm.
Taiga myös pääsi sorsametsälle ja oli oikein pätevä, kun haki vedestä neljä sorsaa. Alkuun oli ollut vähän epäileväinen, että voiko niihin koskea, mutta alun hankaluuden jälkeen oli alkanut homma luistaa.
Ollaan treenattu ahkerasti agilitya ja kerran käyty hakutreeneissä, joissa Nasta oli myös mukana. Taigalle pitää edelleen painottaa suoraan etenemistä sinne 50m. Liian herkästi oikaisee jos saa näön/hajun. Taigalle pitää tehdä myös hyvin piiloutuneita maalimiehiä, kun pari kertaa meni näöllä ja yhden kerran etsi maalimiehen jäljen, jota pitkin meni piilolle.
Nastalle tehtiin tuuliavulla etsintää ihan vain niin, että käveltiin metsässä ja lähennyttiin pikku hiljaa maalimiestä. Ei meinannut Nasta oikein tajuta hommannimeä, kun jouduin menemään kahdella ensimmäisellä kerralla parin metrin päähän maalimiehestä. Vimppalla kerralla Nasta oli jo hieman hajulla, että näitä ukkojako täältä metsästä kuuluu etsiä. Ihan huippua oli myös, kun maalimiehiltä löytyi keitettyä kanansydäntä.
Nastan kanssa ollaan myös käyty harjoittelemassa agiputkea, joka mentiin muutaman kerran jälkeen oikein reippaasti. Tällä viikolla olisi taas tarkoitus käydä treenaamassa putkea ja siivekkeiden kiertämistä sekä namialustalle lähettämistä.
Sitten hieman kuvia Nastasta, joka on jo päässyt 12vk ikään. Torstaina käydään sitten Oulun suuressa cityssä ottamassa ekat rokotukset :) Painoa on kertynyt 7,5kg ja korkeutta n.39cm.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)