Tottistelua ja sosiaalistamista

Ollaan tehty paljon ja vähän aika on kortilla, eikä oikein kerkeä blogia niin tiuhaa päivittämään. Ruuti kasvaa kohisten ja painoa alkaa olla jo rapiat 15kiloa ja korkeutta n.45cm. Kohta Taiga jää koon puolesta kakkoseksi, saas nähdä kuinka muori pitää puoliaan pomona poijan kloppia vastaan. Vähän lepsusti se komentaa ja antaa sen näykkäillä kovastikkin ja tyytyy vain vingahtelemaan. Tänään kyllä tylysti vei Ruutilta nokan alta herkkuluun, eikä jätkä ilmeisesti laittanut ollenkaan vastaan. Ei ainakaan kuulunut mitään älämölöä. Ihme sinänsä kun se on niin pirun ahne :)

Ruutin kanssa ollaan treenattu noutokapulan pitoa, eteentuloa, sivulla istumista sekä imuttamalla seuraamista. Ihanalla innolla se tekee, mutta sormia saa varoa ettei ne mene makupalan mukana suuhun. Piippailu on paljon vähentynyt ekoihin viikkoihin verrattuna ja se on onneksi tätä nykyä aika harvinaista. Leluilla ollaan leikitty ja hieman myös niitä olen käyttänyt palkkauksessa.

Maanantaina käytiin myös vierailulla Oulussa mustissa&mirrissä ja voi vitsit, kun jätkä käyttäytyi mallikkaasti. Liukuovet meinasi vähän ihmetyttää, mutta sisälle päästiin :) Myyjää käytiin moikkamassa, mutta ei siinä rapsuteltavana kauaa viihdytty, kun oli kaikkia ihania hajuja joka puolella. Luita kävimme ostamassa ja Ruutista oli epäreilua, että kaikki herkut menivät pussiin eikä sen suuhun. Nätisti istui kassan vieressä kun hoidin maksamisen. Reipas poitsu!!

Taigan kanssa treenattiin viikonloppuna pitkästä aikaa tokoa ja molemmilla oli tosi hauskaa :) Taigalle on tehnyt hyvää pitää taukoa ja ehkä jonnekkin kokeisiin kannattaisi mennä muutaman kuukauden tauon jälkeen. Tein aloluokan liikkeet ja jäävät meni tosi näppärästi ja seuruussa keskityin palkkaamaan käännösten jälkeen, joka on parantanut kontaktia niissä. Hieman seuraamispaikka on liian edessä, muttei se haittaa kunhan innolla tekee :) Luoksetulo oli nopein ikinä.

Ruuti on tavannut muutamia vieraita koiria ja ihan kivasti niiden kanssa on menny, ollaan säästytty isommilta kahinoilta vaikka jäpikällä tahtoo olla aina jotain sanottavaa toisille. Ei kuitenkaan ole haastamassa riitaa, muttei kovin helpolla alistukkaan. Dominanssia ei ole onneksi liikaa :)

Käytiinhän me eka rokotuskin saamassa ja rauhassa Ruuti odotteli, kun täytin kaavakkeen ja puntarillakin käytiin ansiokkaasti. Meidän vuoron tullessa reippaasti Ruuti asteli huoneeseen ja hieman sillä oli pöydälle joutuessa vaikeuksia pysyä siellä. Olihan se nyt hassua, kun yhtäkkiä saa olla pöydällä :) Hieman yritti peruutella, kun tutkia korvia ja hampaita, mutta itse rokottaminen sujui Ruutin huomaamatta. Nami kun oli nokan edessä, niin eihän siinä nyt voi muuta huomatakkaan ;) Muutaman kerran on sattunut lenkillä koira vastaan ja Ruuti on vain jäänyt töllöttämään koiraa. Hieman hankalaa keksittyä kahteen koiraan, kun Taigaa pitää komentaa olemaan rauhassa, se kun on aina menossa leikkimään toisten kanssa. Eli ei muutako ohitustreenit pystyyn joihin menen Ruutin kanssa kahdestaan.

Ihmiset kiinnostaa Ruutia jonkin verran lenkillä, mutta namin kanssa niiden ohi päästään ilman huomioimista. Lapset saa edelleen suurimman reaktion aikaan, kun ne on ilmeisesti Ruutin mielestä niin ihania. Vaikka Essi kotona aina välillä repii hännästä tai korvista. Vieraita meillä on käynyt ja aika rennosti ne otetaan vastaan ilman pomppimisia taikka haukkumista. Kaikki tervehditään, mutta sen jälkeen jatkuu yleensä omat jutut. Eilisellä lenkillä Ruutin mielestä oli tosi epäilyttävää pilkillä istuvat ihmiset. Ne kun oli epämääräisiä möykkyjä joen jäällä :) Siinä sitten aikamme tuijoteltiin niitä, niin ei ne sitten loppupeleissä niin ihmeellisiä enää olleetkaan. Joskus pimeällä pissillä käydessä saattaa muutama pöhäsdys tulla ihmeellisille äänille. Toisten koirien haukunta ei ole enää pelottavaa, onneksi vieressä asustaa niin monta koiraa, joista sitä ääntä lähtee. Autolla ollaan ajeltu melkein päivittäin ja ääntely alkaa olla historiaa, eikä paha olokaan ole enää yllättänyt. Katsotaan josko me parjantaina käytäis kuplahallissa tutustumassa uuteen ympäristöön jossa kaikuu.

Loppuun vielä pari kuvaa :)

Viikonlopulta kuvia :)

Ruutin alkutaivalta

Niin, se aika vain rientää ja poitsu on jo 11 viikon iässä. Paljon ollaan käyty eri paikoissa ja kylillä pörräämässä. Autoiltu ollaan super paljon ja autossa odottamisiakin on tullut kiitettävästi. Kotona on myös harjoiteltu jonkin verran yksinoloa. Paljon on muutosta tapahtunut, esimerkiksi eri huoneessa oleiluun kuin ensimmäisinä päivänä saunassa käyminen aiheutti hirmuisen möykän. Nyt taas on aivan hiljaista. Autossa alkumatkasta kuuluu vielä muutamia piippailuja, mutta sitten hiljenee.

Ahneus kuuluu tämän pojan luonteeseen, enkä pidä sitä mitenkään huonona asiana. Ruualla, kun saa aika kivasti vietyä huomion itseeni :) Vähän meillä oli alkuun erimielisyyttä siitä miten sen ruuan saa. Kun Ruuti oli sitä mieltä, että sen saa vinkumalla ja hösyämällä. Pienin askelin ollaan päästy siihen tilanteeseen, että ruokaa osataan mennä odottamaan sivulle ja otetaan katsekontakti. Muutenkin ollaan harjoiteltu sitä, että ovella pitää odottaa istuen ja katseella pääsee ulos/sisään. Autostakin poistutaan vasta luvan saatua rauhassa. Autoon meneminen on suorastaan ihanaa, siitä kun on tullut kiva paikka. Ollaankin harjoiteltu rauhoittumista ennen autoon pääsyä, kun meinaa maltti loppua jos on vähänkään hidasta sinne pääseminen.

Koirakavereita ollaan tavattu nyt viikon aikana jonku verran ja ihan kivasti tutustumiset ovat menneet. Ensimmäinen koira kaveri oli bullmastiffi, joka oli alkuun aika pelottava, mutta kyllä sitä sitten uskallettiin kiusata :) Toinen kaveri oli kelpie nuorukainen, jonka tapaamiseen myös otettiin Taiga mukaan ettei kaikki tarmo kohdistuisi pelkästään Ruutiin. Hihnatutustuminen meni ihan ok, vaikkakin toinen yritti hieman jyrätä ja oli tosi innokas. Vapaana juoksettaminen onnistui hyvin ja kaikkille jäi varmasti hyvä fiilis lenkistä.

Tänään sitten tavattiin amstaffi nuorukainen ja vanhempi ranskis uros, joiden kanssa Taiga on jo monet kerrat rallannut. Alkuun päästettiin Oiva vapaaksi, se kun ei hirmuisesti välitä muista koirista. Se tutustuttaminen meni oikein kivasti, mutta staffilla, kun sitä virtaa löytyy hiukka enemmän ja hieman näpsimistäkin oli, niin Ruuti oli hieman epävarma. Hyvin kuitenkin Taiga vei suurimman huomion, niin sen suurempaa draamaa ei syntynyt. Muutaman kerran meinasi kyllä mennä painiksi, mutta kaunaa ei Ruuti siitä kantanut vaan oli aina uudestaan menossa perään. Puolustaa Ruuti kuitenkin osaa itseään, eikä alistunut toisen dominoitavaksi, joka hiukkasen Lempiä kismitti. Autolla kumpikaan ei välittänyt toisistaan ja kaikki olivat rennosti yhdessä. Nyt vain pitäisi saada rauhallisia aikuisia koiria treffeille, että luotto koiriin syntyy vahvaksi. Nuo nuorukaiset, kun ovat hiukan rajuja vielä näin pienelle ja olisi kiva käydä koiratreffeillä myös ilman Taigaa, vaikkei Ruuti Taigaan juuri turvaudukkaan.

Pienimuotoiset hakutreenit

Eilen käytiin Johannan ja amstaffi, Lempin kanssa tekemässä pienet haku-harkat. Se olikin ensimmäinen kerta, kun Taigaa pyydettiin haukkumaan maalimiehellä. Aluksi kokeiltiin, että alkaako Taiga haukkumaan kun joku toinen käskee haukkua. No, hyvinhän se meni, vaikka aluksi Taiga haukku minun suuntaan. Huomattuaan, että lelu olikin Johannalla niin sitten alkoi hommat sujua. Taiga on itse ottanut tavaksi mennä haukkuessa maahan, vaikka oikea asento olisi istualtaan. Me, kun treenataan vain omaksi iloksi, niin ei se oli niin justiinsa. Intoa ja nopeutta Taigalta ei ainakaan puutu.

Ensin tehtiin Lempille pari kertaa ja muuten lempillä menee hyvin, mutta se on tosi innokas maalimiehellä ja hyppii aivan mielettömästi päin. Yritin palkata vain kuin istualtaan haukkui, mutta tuohon nyt on parasta alkaa etsimään joku hyvä opetuskeino sen karsimiseksi. Kosketusalusta olisi yksi, mutta toinenkin keino on mielessä, joka löytyi etsintäkoira-kirjasta. Virta ei sillä pennulla ihan heti lopu ja mietittiinkin olisiko rulla-ilmaisu myös vaihtoehto.

Taiga tiesi liivit laitettaessa ja ukosta puhuttaessa heti mistä oli kyse, vaikka ollaan käyty vain yhdissä treeneissä ja muutamia kertoja mies on ollut apuna kotipihalla treenatessa ilmaisua. Eli etevä epeli :) Päätin kokeilla lähetystä suoraan keskilinjalta, kun Johanna oli  merkannut rastin siihen kohtaan miltä linjalta hän löytyy. Molemmat kerrat meni hyvin ja Taiga alkoikin haukkua ekalla tai tokalla käskyllä ja muutamien haukkahdusten jälkeen lelulla palkkaus, joka toimi yllättävän hyvin. Taiga repi lelua jopa raivokkaasti, jota tekee todella harvoin. Toisessa lähetyksessä Johanna meni ojaan ja siinä Taiga pikkusen aikaa pyöri, kun ilmeisesti haju oli levinnyt ympäristöön. Lopulta kuitenkin löytyi ja hienosti raikasi taas haukku :) Saatiinhan siitä haukulla ilmaiseva.

Treenien päätteeksi koirat pääsivät metsälenkille ja Taiga otti siitä kaiken ilon irti vähän turhankin hyvin, kun huiteli melko kaukana välillä. Liekkö taas ollut poroja maisemissa, kun oli kotvasen reissussakin. Onneksi laumavietti aina voittaa :) Toisaalta Taiga saattoi kulkea kaukana myös senkin takia, ettei pentu koira uskaltanut tulla kiusimaan niin kauas ;)

Ruuti ekalla metsäretkellä

Reipas Ruuti-poika

Kohta alkaa olla kaksi viikkoa kulunut kun tuo pieni pallero saapui meitä ihastuttamaan. On se vain aikamoinen persoona :) Alkuun oltiin aika vinkupillejä ja toki vieläkin uusissa tilanteissa alkaa pilli soida. Pihalla olo on jo reipasta ja yksin uskalletaan jo mennä pois näkösältä. Muutamia pikkulenkkejä ollaan tehty lähimaastoon ja aika jännää se pikku koiralle. Varsinkin koirien haukunta saa toisen mielen järkkymään.

Vähän ollaan jo harjoiteltu käytöstapoja ja hienosti toinen osaa odottaa syömään pääsyä katsekontaktissa. Ensimmäisinä päivinä ruoka-aika oli kauheaa huutoa ja pikku hiljaa ollaan päästy tuohon pisteeseen. Ainakaa nirsoksi toista ei voi väittää :) Hyvin myös nenu toimii ja tehtiinkin eilen pieni jälki ja olin aivan ihmeissään, kun toinen kulki suoraan jälkeä pitkin syöden namit. Oikein rauhallista oli eteneminen ja tarkasti haisteli. Hurjan etevä pieni hauva. Loppuun laitoin pakasterasian, jossa oli päiväruoka. Onneksi laitoin kannellisen rasian, muuten olis varmaan menny vauhdilla kuppia kohti.

Ollaan myös harjoiteltu istumista ja katsekontakti sekä hieman maahanmenoa. Nimikin jo osataan ja ulkona juostaan täysiä luokse nimen kuultuaan. Sunnuntaina käytiin tokotreeneissä, jossa Ruuti sai namia muilta treenikavereilta ja näki koiria, jolloin syötin namia. Yhtään haukahdusta ei kuulunut. Toki toisia koiria piti tarkasti seurata, mutta pystyi myös keskittymään, kun tehtiin hieman istumista ja kontaktinottoa. Leikkimään ei oikein alkanut, mutta pääasia, että namit kelpasi oikein hyvin. Pitäisi nyt vain keksiä sellainen lelu, joka olisi superkiva. Sisällä leikkii ihan kivasti ja vetää vastaan, olematta kuitenkaan raisu raivopää. Hieman käsiä pitää maistella, mutta alkaa uskoa kieltämällä. Lapsukaisten perässä olisi niin ihana juosta, mutta siihen on puututtu heti alkuunsa. Hyvin alkaa sekin mennä perille.

Autolla ajelua ollaan myös harjoiteltu ja pikkasen siellä pitää vinkua. Oulun reissulla pienelle tuli huono olo ja oksennus tuli kaksi kertaa. Lyhyemmät matkat on onneksi sujuneet ilman oksennuksia. Aika rauhallinen luonne, ei ole ainakaan vielä mikään adhd-tapaus. Kärsivällisyyttäkin alkaa jo vähän löytyä. Viikonloppuna käydään sitten hieman kylillä kävelemässä ja kattelemassa mitä siellä näkyy.

Taiga on aksannu ja tokottanut

Käytiin viime viikon perjantaina taas Oulussa lappalaiskoirien treenivuorolla agilitaamassa ja se meni oikein kivasti. Nyt oli aika vähän porukkaa paikalla ja päätettiin tehdä pikkunen pätkä ja harkattiin nyt myös sitä A-estettä. yhden kerran Taiga lähti lelun kanssa juoksemaan toisen koiran luo, mutta onneksi tilanne oli ohi ennen kuin pääsi iholle. Toinen oli sitä mieltä ettei hänen luokse kannata tulla. Muutaman kerran katseli samaa koiraa, muttei lähtenyt enää humputtelemaan.

Treenattiin jälleen keppejä ja uudenlainen rengas oli myös pätkällä ja muutaman kerran Taiga hyppäsi välistä. Sitä otettiin sitten enemmänkin, jotta tulisi varmemmaksi. A-esteelle menin koira hihnassa ja pari-kolme kertaa mentiin hihnan kanssa lelulla houkutellen. Aluksi Taiga oli sitä mieltä ettei näin korkealle voi kiivetä, mutta kun pelko selätettiin, niin sitä huideltiin kuin vanhat tekijät :) Kyllä se osaa aina yllättää positiivisesti. Kontaktioppi on myös näemmä mennyt perille, kun A:lla oli se pikkasen hakusessa, niin ei tarvinnut sanoa kuin "pinta" niin toinen meni asemiin. Otettiin myös hypyn kautta A.ta ja hyvin meni. Vaatii vielä palkkausta kontaktiin, jotta saadaan varmemmaksi. Nyt vain vielä lisää treeniä niillä esteillä millä ei olla paljoa harkattu ja ensi vuonna sitten kisaamaan :) Kyllä me tokokisoissakin tullaan vielä pyörähtämään, mutta pääpaino asettuu Taigan kanssa agilityyn. Ruuti saa toimittaa pk-koiran virkaa :) Toki treenataan Taigan kanssa mielenvirkistykseksi aina jälkeä ja hakua mahdollisuuksien mukaan.

Eilen oli sitten tokotreenit kahdestaan Taigan kanssa ja se oli ihan täpinöissää :) Vissiin tulee lisää virtaa, kun on toinen kaveri jakamassa huomion. Tehtiin aika lyhyet ja jäsäkät treenit, jossa treenattiin seuraamista ja etenkin käännöksiä, jotta kontakti niissä säilyisi hyvänä. Luoksareita ottettiin myös ja muutaman kerran pysäytyksellä, mutta ne meni aika huonosti. Rupeaa myös äkkiä ennenkoimaan pysäytystä, joten ei voi tehdä montaa kertaa peräkkäin. Täytyy varmaan alkaa rakentamaan tuota liikettä ihan alusta eri käskyllä.

Häiriötreeniä täytyy myös saada lisää, kun autot tahtoo olla sellaisia, että niitä pitäisi seurata katseella. Jos ne vaikka ajaa päälle ;) Viikonloppuna taas tokotreenit molempien kanssa, tai no Ruuti saa ihmetellä ja leikkiä sekä vähän tehä istumista ja kontaktia.