Tapahtumarikas viikonloppu tosiaan, kun lauantaina BH-koe ja sunnuntaina Rovaniemeltä tullessa hyppäsin Ranualla Jennyn kyytiin ja jälkipellolle. Kouluttajina meillä toimi Rovaniemeläiset Nina ja Arto Tuisku. Heillä on pitkä kokemus jälkikokeista ja eri rotuisten koirien koulutuksesta. Lähes puolet kurssilaisista oli Pudasjärveltä ja mukavaa porukkaa oli sakki pullollaan. Päivä alkoi klo.11 ja loppui n. klo18. Eli sai ainakin olla ulkona ja oikein kaunis ilmakin helli jäljestäjiä.
Taigalle tehtiin serpentiini-jälki, kun tuolla se jäljestys on välillä epätarkkaa ja kovaa kaahottamista. Tärkein ohje koko kurssipäivältä oli, ÄLÄ OTA JUOKSU ASKELIA! Eli normaalikäveliä oli mentävä koko jälki. Arto teki Taigan jäljen, jonne laitettiin sinne tänne nameja. Samoin sain ohjeeksi, jos alkaa kaahata, laita koira maahan ja odota että rauhoittuu. Jäljen pituus oli ehkä n.200m ja ennen jäljelle lähtöä laitettiin koira maahan ja kun oli rauhassa aloitettiin jäljestys.
Alku alkoi oikein mallikkaasti ja Taiga jäljesti tarkasti. Itsellä sai kyllä hidastaa koiraa, jottei mennä liian vauhdilla. Muutaman kerran Alkoi seilaaminen ja pysähdyttiin rauhassa odottamaan, että jatkaa oma-aloitteisesti jäljestystä. Kerran jouduin itse vähän liikahtamaan, kun Taiga jäi vain seistä tollottamaan. Tuo ennen jälkeä rauhoittaminen on kyllä meillä otettava käyttöön, kun aiemmin olen oikein hetsannut, että kohta lähetään jäljelle. Jäljestäminen, kun pitäisi olla rauhallisessa mielentilassa tehtävää työtä.
Tehtiin myös jana-treeni ja Taiga kyllä löysi jäljen, mutta meni suoraan namille, kun olin aloittanut makupalojen laiton liian aikaisin. Lähti kuitenkin oikeaan suuntaan ja jäljesti taas oikein tarkasti. Saatiin ohjeeksi jana-treeniin aloittaa lähempää jälkeä ja koiran pitäisi edetä suorassa linjassa liina löysällä kohti takamerkkiä. Ohjeena treenata janaa viuhka-treeninä.
Olen siis mennyt aivan liian vauhdilla koiran perässä ja jos jälki katoaa kaahaamisessa, niin sitten ollaan jo kaukana jäljestä. Tästä lähtien täytyy jälki myös merkata tarkoin, että varmasti itse tietää missä se kulkee. Samoin tulisi heti pysähtyä, kun nokka nousee maasta, kun tuolloin jälki on hukkunut tai koira ei tiedä minne se jatkuu.
Esineruutua kerettiin myös treenata ja alue oli n.15m leveä ja 50m pitkä. Tehtiin Taigalle kolme hakua, eka Arto vei esineen takarajalle ja oltiin n. 10m päästä rajalta. Taiga lähti vauhdilla ja otti esineen, mutta kun se oli uusi ja vielä hanska niin sitä piti ennen tuontia ravistella. Toisella kerralla minä vein lompakon takarajalle ja pakitettiin n.25m, josta lähetys. Hyvin meni suorassa linjassa taakse ja toi esineen. Viimeisessä treenissä vietiin taas lomakko takarajalle ja lähetys ruudun etuosasta ja hirmu vauhdilla taas lähti hakemaan ja minä kehuin koko tulo matkan, jotta esine tulisi varmasti minulle. Tästä sainkin sitten ohjeen vähentää ääntä pikku hiljaa :)
Tässä taas huomasi kuinka tärkeää myös muiden esineillä harjoittelu on, kun ne omat on tuttuja eikä niitä tarvi alkaa "tappamaan". Muuten olin kyllä tosi tyytyväinen, kun vielä loppu päivästä neidiltä löytyi noinkin paljon intoa ja energiaa. Oli kyllä mahtava päivä, josta sai paljon eväitä jatkoon :) Ei muutako jälkimetsään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti