Pitkä oli matka ja siitä suuri kiitos kuuluu Mirkalle, joka otti pojan koeajalle ja erinäisten sattumien takia ei voinutkaan Jymylle loppuelämän kotia antaa. Mutta hän ei luovuttanut vaan näki Jymyssä potenttiaalia paimennukseen ja vei pojan muutaman kerran paimeneen. Toisella kertaa juurikin tälle kyseiselle tilalle mille Jymy on nyt mennyt oppiin. Jään suureen kiitollisuudenvelkaan ja toivon, että joskus jossain voin tehdä Mirkan hyväksi jotain. Sanat eivät riitä kuvaamaan tätä tunnetta, kuinka helpottunut olo minulla on, että Jymy pääsi paikkaan, jossa saa toteuttaa vaistojaan.
Jymy on ollut isossa koiralaumassa tämän viikon ja tosi hyvin on sujustanut, vaikka laumassa on uroksiakin. Pihalla on ystävällinen vieraille ihmisille ja koirille. Sisällä, vieraan tullessa hieman pöhisee. Hienosti Mirka on saanut poikaa vietyä eteenpäin.
Toivottavasti saan vielä kuulla Jymystä kuulumisia ja niitä tänne sitten rustailla. Kiitos, myös Marikalle, joka näki Jymyssä piilevän, hiomattoman timantin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti