Nyt ollaan alettu ihan tohinalla harkkaamaan kaikenlaista. Viime viikolla käytiin Rally-tokon yhteisharkoissa ja sunnuntaina oli taas pitkästä aikaa agikurssia. Vaikka sunnuntaina alkoikin juoksut, päätettiin kuitenkin mennä kurssille, kun harkattiin aina viimeisenä ja pidettiin Keroon hyvä välimatka kentän ulkopuolella :)
Ihan hyvin tyttö oli kuulolla ja tiitteränä omalla vuorollaan, Rallyssä hiukan torstaina Taigan mieltä kaihersi edelliskerralla olleet yleisurheilukisat ja ampuminen. Tämän huomasi herkistymisellä myös pienemmille pamausäänille, mutta onneksi palautui tosi nopeasti kun otin pallon esille. Yhdisti jotenkin äänen tuohon yhteen liikkeeseen ja siinä oli sitten loppupuolella samaa tehtäessä pienoisia vaikeuksia. Pehmeäluonteinen koira, Taiga ainakin omasta mielestä on, joka näkyy, pitkään ikävien asioiden muistamisena.
Sunnuntain agivuorolla tuosta arkailusta ei ollut tietoakaan ja muutamia kolahdus ääniäkin kuului, muttei koira niihin reagoinut millään tavalla. Myöhästyttiin hiukan vuoron alusta ja toiset olivat jo harjoitellut rataa. Siinä sitten katselin toisten suorituksia ja pähkäilin omaa ohjauskuviota. Ihan kivasti meni ja Taigalla riitti vauhtia. Sanni totesi Taigasta,että se sellanen poro-kelpie :) Ei ehkä vauhdinpuolesta, mutta ulkonäöllisesti. Taiksuhan on sellanen "pitkäjalkainen" sutjakka porkkis.
Mentiin myös pitkästä aikaa pussia, eikä Taiga epäröinyt yhtään sukeltaa sisään. Vähän huono toi meidän seuran pussi on kun moni koira on jäänyt sinne jumiin. Onneksi ei tiettävästi ole kellekkään tullut siitä mitään traumoja. Otettiin myös keinua, joka Taigaa on alusta asti hiukan jänskättänyt ja aloitettiinkin harjoittelu ihan sillä, että Taiga tassulla painaa keinun alas ja aiheuttaa äänen. Toimi oikein hyvin eikä T arkaillut kuin ekalla kerralla kolahdusta ja siinä sitten aika äkkiä nostettiinkin korkeutta ja hyvin uskalsi painaa keinun alas. Muutaman kerran ilman huokuttelua nousi keinulle aiheuttamaan äänen. Tuota pitää treeniä paljon, jotta saa keinusta nopean ja koiruus oppii että kun aiheuttaa paukahduksen saa palkan.
Radanpätkä oli tosi kiva ja siinä riitti haastetta. Yhdessä kohtaa saatiinkin hinkuttaa jonkin aikaa, että se meni niin kuin oli tarkoitus. Vähän jäärääkin tuo Taiga oli kun selvästä ohjauksesta huolimatta päätti mennä putkeen väärästä päästä. Ehkä nuo juoksut jonkin verran sekoittaa päätä :D
Nyt kun ollaan täällä keksustan liepeillä ja lähellä on hyviä koulun hiukkakenttiä ollaan käyty siellä treenaamassa BH-kaaviota ja muutenkin tokoilemassa. Hyvin Taigaa pystyy piettämään irti ja treenaaminen on kivaa kun voi luottaa koiraan. Vähän toki nyt pitää ollaa hereillä, kun nuo ihanat toisten koirien tuoksut vievät joskus mieltä ja kuulo väliaikaisesti heikkenee. Nurmikentälle meidän pitäisi ehdottomasti päästä harkkaamaan, kun siellä se nokka tahtoo mennä aina maahan. Syyskuun Rovaniemen Bh-kokeeseen on nyt varattu paikka ja kauhulla vain voin miettiä sitä päivää. Kentästä ei ole mitään tietoa, onko nurmi vai hiekka, mutta treenaamista eri kentillä on harjoiteltava lisää, sekä sitä paikkamakuuta! Toivotaan, ettei jännitys pilaa meidän päivää. Pitäis saada jostakin itelle sellasia jännityksenestopillereitä, jotka veisi pahimman olotilan pois ;)
Seuraava koe on todennäköisesti sitten 5.10, tokokoe Oulussa tai jos ei läpäistä Rovaniemen bh-koetta niin yritetään sitten mukaan 5.10, kiimingissä järjestettävään bh-kokeeseen.
Tänään varasin kentän agia silmällä pitäen ja erityisesti kontaktiharjoittelua sekä keppitreeniä harjoitellakseni. Aamu vaikutti sateiselta, eikä siis liian kuumalta, mutta muutama tunti ennen vuoroa alkoi aurinko porottaa tosi kuumasti ja oli aika tukala ilma koiralle. Eipä siis treenattukaan kuin reilu puoli tuntia ja lopuksi otettiin hiukkasen tokoakin. Aloitin suosiolla puomin alastulokontaktin harjoittelemisen ihan nollasta, kun ei me sitä montaa kertaa olla treenattukaan. Hiukan Taiga alkoi hahmottaa mitä siltä vaaditaan, mutta heti kun mentiin koko puomi tahtoi pysähtyminen liukua pitkäksi. Lisää loppupään treeniä siis. Pysäytys-käskyksi otin pinta-sanan ja vapautukseen ihan vapaa-käsky.
Keppitreenissä olin jo valmistautunut katastrofiin, kun ollaan treenattu oikeastaan vain niillä periksi antavilla aurauskepeillä. Eka kerta oli hiukan töksähtelevä, mutta koko ajan suoritukset parani ja Taiga meni kepit "tasajalka"-tyylillä eli etutassut meni maahan yhtäaikaa puolenvaihdoissa. Vähän sekavasti taas selvitetty :) Toiseltapuolelta ohjaaminen tökkii edelleen ja jos menen liian lähelle koiraa niin pomppaa toiseksi vikasta välistä pois. Jos pysyttelen taaempana, menee kaikki. Ei voi vain ymmärtää miksi näin tapahtuu? Toiselta puolelta ohjatessa saan mennä samaa tahtia kuin koira. Hyppy-radalle tuon kanssa voisi kohta varmasti mennä, mutta taidan hankkia lisenssin vasta ensi vuodeksi. Parit mölliagit vielä tälle kesälle niin avot. Pitää vain treenata nyt ahkerasti loppu kesä ja sitten alkuvuodesta, kisoihin ettei pääse taidot ruostumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti