Metsälenkki 26.1

Käytiin tänään parin tunnin lenkki metsä-/suomaisemissa, kun oireet ovat olleet noin viikon pois. Hyvin molemmat jaksoivat ja kivaahan niillä oli :) Nyt on hyvin rauhallista porukkaa. Reilu kaksi viikkoa mentiin pelkästään remmilenkeillä ja se alkoi hieman näkyä kotosalla. Ei kuitenkaan mitenkään pahasti. Päänupille, kun antaa tekemistä ja paljon oikeita luita jyrsittäväksi, niin aika kuluu ja tekemistä riittää.

Ruutin kurssi meni ihan plörinäksi, mutta onneksi saatiin myytyä pari kurssikertaa Ruutin veljelle :) Jospa me päästäis sitten viimeiselle kerralle. Kotosalla ollaan jonkin verran treenailtukin, mutta aika vähäistä se on ollut. No, kerkeäähän tässä :)

Taiga antaa odottaa juoksujaan, vaikka merkkejä on ollut ilmassa jo pitemmän aikaa. No, jospa tuo sairastelu vähän siirsi niitä. Kyllä ne vielä alkaa :) Sulhasesta ei ole vielä varmuutta, mutta kyllä se Riikka (Kennel Chevrott´s) löytää varmasti sellaisen Taigalle. Muutaman vaihtoehdonkin olen kuullut, mutta pidetään ne vielä salassa ja odotetaan varmaa tietoa. Jos sinulla on kysyttävää pentuesuunnitelmasta niin yhteys vain Riikkaan :)

Nyt sitten kuvia lenkiltä:

Toinen kurssikerta ja sairastelua

Viime viikolla oli toinen kurssikerta ja aiheina kurssilla oli tänään liikkeestä maahanmeno sekä hyppyeste. Maahanmenoa ollaan harjoiteltu jonkinverran ja  kyllä se sinne menee, vaikkakin aika hitaasti. Harjoiteltiin maahanmenoa niin, että itse peruutettiin ja koira tuli perässä. Saatiin neuvoiksi alkaa pidentämään matkaa sekä aikaa maassa oloon.

Hyppyä tehtiin Ruutille tutuksi ihan namilla ohjaamalla esteen ylitse puolelta toiselle. Namin perässä sitä voi tehdä mitä vain ja ei haitannut vaikka este jalkoihin kolisikin :) Tällä kertaa otin enemmän vain olemista ja aika terävänä jaksoi tehdä juttuja loppuun asti. Paikkamakuussa palkkasin tosi useasti ja oltiin tällä kertaa kahden koiran välissä, niin meinasi olla hitusen liikaa häiriötä, mutta paikallaan pysyttiin. Pakko olla hihnanmitan päässä koirasta, kun ei koskaan tiedä milloin se saa jonku aivopierun lähteä toisen koiran luo. Ne kun tahtoo hieman kiinnostaa. Tällä kertaa kurssilla oli myös belgin pentu, jolle Ruutilla oli tunnillakin asiaa ja myös sillä R:lle.

Taas ennen kurssin alkua alkoi koirille haukkuminen ja näytti ettei siitä tule loppua. Pitäisi varmaan olla namit kourassa heti kun tullaan autosta ulos, ettei kerkeäis alkaa edes haukkumaan. Tosin luulen ettei ne namit jaksa kauaa kiinnostaa. Tunnin lopussa halliin tuli seuraavia kurssilaisia ja niille ei sitten puhunut mitään, kun sisällä oltiin. Jotenkin se haukkuminen on yleistä ulkona. Epävarmuutta se todennäköisesti vain on, joten lisää itsevarmuutta pitäisi koirulle saada. Muutenkin toiset koirat on aluksi aika jännittäviä :) Voi olla että aistii muistakin koirista innostuksen niin alkaa itekki intoilla. Tunnin loputtua ulkona nähdyt kurssilaiset ei aiheuta haukkumista. Turhaan varmaan stressaan tämän asian kanssa, mutta en halua toisille koirille haukkuvaa koiruutta.

Sitten siihen ikävempään uutiseen... Molemmilla koirilla on kennelyskä :( Ruuti sai sen joko mätsäristä tai ensimmäiseltä kurssikerralta. Aluksi luulin, että sillä on nenäpunkki, kun sillälailla veti sisään henkeä, mutta Lempilla oli sitten ihan yskimistä. Taigakin aloitti eilen rykimisen. Toivottavasti saadaan tauti äkkiä ohite ja parin viikon varoaika, niin päästään taas kurssille. Varattiin jo huhtikuulle seuraava kurssi, aihe sama :)

uusia kuvia :)

Päivitetty myös kasvugalleriaan uudet kuvat molemmille :)

Ruutin tottiskurssin aloitus sekä mätsäri

Niinpä aikaa on jo kulunut sen verran, että pienellä herralla on rokotukset voimassa ja päästään kaikkiin tapahtumiin ja kursseille. Viime viikon perjantaina ajeltiin Johanna ja amstaffi Lempin kanssa Ouluun koirakoulu Kisman oppiin. Ekalla kerralla aiheena oli seuraaminen sekä lopussa otettiin paikkamakuuta, tuomarin tervehtimistä sekä henkilöryhmää.

Ennen halliin menoa piti hieman möykätä hallista tuleville koirille, mutta hallissa ei sitten kuulunut kuin muutama puksahdus. Me oltiin ekana vuorossa ja saatiin kehuja, että seuraamispaikka on oikea ja tiivis. Perusasennossa olen alkanut jo irrottamaan kättä nenästä ja kivasti pysyy katsekontaktissa häiriöstä huolimatta. Imuttamalla ollaan siis alettu tätä harjoitella ja saatiin neuvoksi myös jatkaa silläläilla. Käännöksiä pitää alkaa nyt treenaamaan ja vähän niitä ollaan nyt treenattukkin. Alussa ei siis välittänyt muista koirista taikka opettajasta mitään, mutta loppu tunnista alkoi jo väsy painaa ja ajatus harhaili pahemman kerran :)

Meillä siis tou henkilöryhmä meni ihan plörinäksi kun nokka oli koko ajan maassa eikä koira ollut ollenkaan kontaktissa. Ihmiset eivät kiinnostaneet vain ne hajut siellä maassa. Sen verran sain loppuun vielä innostumaan leikistä, joten siihen oli hyvä lopettaa. Paikkamakuuta ollaan harjoiteltu tosi vähän ja otin varman päälle ja menin vain hihnanmitan päähän ja palkkasin tiheään. Hyvin pysyi, mutta tässä kohtaa alkoi jo väsy painaa, joten muutaman kerran nousi jätössä seisomaan.  Loppuun kuitenkin saatiin onnistunut suoritus. Tätäkin ollaan kotona hieman treenattu ja pisin aika taitaa olla jotain puoli minuuttia mitä on ollut paikallaan. Matkaakin olen vaihdellut ja varmanoloista on ollut makaaminen.

Tuomarin tervehdyksessä Ruuti söi vain namia minun kädestä :) Ei tainnut edes huomata kättelyä. Seuraavalla kerralla otetaan nuo elementit ilmeisesti ekana, että pentu koiratkin ovat vielä skarppina. Otin myös monta kertaa vain oleskelua ja katseltiin kun muut tekivät, en ilmeisesti kuitenkaan tarpeeksi, kun väsy kerkesi yllättää. Samoin voisi käydä kesken tunnin myös jaloittelemassa ulkona. Samoin voisi ottaa kahta eri namia, että lopuksi voisi vaihtaa jos mieli alkaa harhailla :)

Lauantaina käytiin sitten mätsärissä ja mietin jo etukäteen millainen möykkä tulee, kun astutaan autosta ulos. No, kyllähän sieltä suusta niitä haukahduksia tuli kun muita koiria näkyi. Sisälle kun mentiin niin haukkuminen loppui kuin seinää ja poitsu oli oikein pätevänä muiden koirien keskellä. Kellekkään ei murrattu ja osattiin jopa hieman rauhassa maatakin aloillaan.

Kehässä oli meidän lisäksi kaksi muuta koiraa, joista Ruuti ei juuri välittänyt mitään. Nami oli se jota piti tarkasti vahdata :) Hyvin pysyi seisaallaan ja antoi tuomari tätin katsoa hampaat sekä kopeloida itseään. Todella ylpeä saa olla pienestä <3 Oltiin kaikista nuorimpia ainakin isoissa pennuissa. Lisää vain tälläisiä tapahtumia niin alkaa mennä kalloon miten sellaisissa kuuluu käyttäytyä.

Uusi vuosi ja uudet kujeet

Niin se taas vuosi vaihtui ja tulevalle vuodelle on kaikenlaisia suunnitelmia. Uusi vuosi sujui oikein rauhallisissa merkeissä ja kumpikaan koira ei juuri paukkeesta välittänyt. Taiga muutaman kerran nousi seisomaan, kun alkoi kunnolla paukkumaan, mutta muuten nukkui aikalailla koko illan. Ulkona käydessä ei ollut moksiskaan paukkeesta. Sisälle tullessa alkoi vain syömään luuta :) Olen niin iloinen, ettei tänä vuonna tullut reakointia, muutenkin tuntuu Taigalle tulleen siedätystä koville äänille, kun ei kesällä välittänyt mitään yleisurheilukisojen paukahduksistakaan. Ruuti oli oma ihana hömelö itsensä, eikä sitä äänet häirinneet vaan ilta kului luuta syöden ja nukkuen. Ulkona pissatusreissulla katseltiin ja kuunneltiin vähän aikaa pauketta ja tosi rauhallinen oli koko ajan. Jätte Bra! Ruutin sisarukset ovat myös ottaneet vuoden vaihteen tosi reippaasti ilman reakointeja äänille tai välkkeelle.

Sitten voisi laittaa hieman tavoitteita tälle vuodelle, Taigalle mahdollisesti ne kevät pennut, jotka nyt hieman sekoittaa agilitaamisen, kilpailemisen aloittamista, mutta ehkä sitten loppu kesästä päästäis agikentälle, jos kunto sen sallii, kuitenkin korkataan viralliset kisat tänä vuonna. Tokossa nyt ainakin yritetään sitä ALO1-tulosta ja pk-jälkeä harjoitella ahkerammin sekä hakua. Tottis on meillä vielä tosi vaiheessa, että pk-puolen kisoihin meillä ei ole pitkään aikaan asiaa.

Ruutille ei laiteta hirveitä tavoitteita, kuin että pentu saa rauhassa kasvaa ja toivotaan että pysyy terveenä. Tapakasvatus on aloitettu jo ihan luovutusiästä ja BH/pk-tottis alkeet-kurssi alkaa tällä viikolla. Jokin muukin kurssi varmaan keväälle vielä otetaan ja tietty kesällä treenataan sitten jälkeä/hakua. Mahdollisesti välikuvat loppuvuodesta, jos jokin antaa aihetta niiden ottamiseen.

Itselle tavoitteena on pudottaa n.10kiloa painosta pois ja muutenkin hieman parantaa elintapoja :) Viime vuonna painoa tippui 20 kiloa, johon olen kyllä aikasta tyytyväinen. Voin vain muistella miltä on tuntunut viimeisillään raskaana(v.2012 alkukesästä), kun painoa oli melkein 40kiloa enemmän, huh huh :/ No, se on mennyttä elämää ja tänä vuonna lenkkeillään ja treenataan vielä ahkerammin :)

Rokotus vol.2

Käytiin eilen Ruutin kanssa hakemassa pojalle toinen penturokotus ja vähän meinasi olla tohtori myöhässä kun jouduttiin reilu puoli tuntia odottelemaan. Eipä siinä, käytiin sitten katselemassa vähän aikaa heposia ja Ruutin mielestä ne oli aika mielenkiintoisia, mutta ilman ääntä niitä voitiin kuitenkin tarkastella. Hieman herraa meinasi tylsistyttää aulassa odottelu, mutta malttoi välillä istuskellakkin. Paikka ei pelottanut ollenkaan ja innokkaasti tohtorin ilmoittaessa, että voidaan tulla meni vauhdilla perässä.

Eipä siinä sitten muutako rokotusta niskaan ja siitäpäs vasta tuli mielenkiintoinen reaktio, kun Ruutia rupesi kutittamaan aivan älyttömästi. Rapsutti ja käveli ja ulisi, onneksi eläinlääkärin apulainen helpotti Ruutin oloa rapsuttamalla kaverina :) Äkkiä se sitten unohtui ja syötiin namuloita hyvällä ruokahalulla. Ennen kuin lähdettiin huoneesta oli kutitus jo unohtunut. Muutamia kertoja ulkona yritti rapsuttaa, mutta siinäpä se. Muita oireita ei ainakaan vielä ole havaittu.

Ruuti painoi eläinlääkärin puntarilla 15,7kg ja painoa oli tullut neljän viikon aikana n.4,5kg. Tosi tasaista on ollut kasvu, kun n.1kg/vk on tullut painoa. Olen nyt pikku hiljaa nostanut ruokamäärää, kun aika hoikka poikanenhan tuo on. Ei uskalla kerralla kovin paljoa lisätä ruoka-annosten kokoa, ettei tule ongelmia luuston kanssa. Säkää en ole vähään aikaan mitannut, mut vielä se on Taigaa matalempi (<50cm). Punnitsin myös Taigan tällä viikolla ja painoa oli hitusen yli 17kg. Aika rimpula se Taigakin on, mutta jos ruoka ei aina maistu niin ei sitä voi väkisinkään kurkusta alas kaataa. Nyt alkaa jo karvakin kasvaa takasin ja tammikuulle ootellaan niitä juoksuja alkaviksi.

Käytiin tänään myös hieman treenailemassa Jennyn ja Keron kanssa. Otin molemmat mukaan ajatuksena kuitenkin treenata vain Ruutin kanssa, mutta Ruutin ollessa niin pätevänä kokeilin mitä se sanoo, kun köytän sen pylvääseen :) En kuitenkaan mennyt kovin kauas ja tein Taigan kanssa oikeastaan vain perusasentoja ja pikku pätkiä seuraamista. Välillä meinasi Ruuti hieman mekastaa, mutta rauhallisesti kun kielsi ja palkkasin aina hiljaa olemisesta heittämällä nameja kauempaa oli jätkä aika pätevästi. Aluksi meinasi Ruuti hieman haukahdella, mutta joka kerta kielsin napasti, niin se loppui aika äkkiä. Tosi hyvin jaksoi keskittyä, vaikka pitihän sitä Keroa välillä hieman tuijotella :) Loppuun otettiin pari luoksetuloa niin, että Jenny piti Ruutia kiinni, niin olipa ne vain ihanan vauhdikkaita luoksareita. Toisella kertaa ei meinannut Ruuti pysyä nahoissaan, kun olisi halunnut lähteä minun perään. Palkkauksen tein lelulla ja ihan kivasti näytti toimivan ja hieman jo ärrättiin lelun kanssa.

Taigan silmäpeilausaika siirtyi ensi viikon maanantaille(23.12), joten sen jälkeen ollaan siinä asiasta viisaampia.

Huomenna olisi taas tarkoitus käydä pikkusen treenaamassa toisten koirien läheisyydessä olemisista/treenaamista.

Tärkeä päivä tulossa

Nyt se on sitten varattu, nimittäin aika Taigalle silmäpeilauksen uusintaan, kääk! Saas nähdä mitä siellä sanotaan ja että näkyykö muutos vielä silmässä. Tietenkin toivoisin, että kaikki olisi hyvin. Eli ens viikon torstaina on aika akuuttiin ja samalla reissulla Ruuti saa toisen rokotuksen. Riikkakin pääsee paikanpäälle kuuntelemaan lausunnon.

Kylillä ollaan paljon pyöritty ja joka päivä kierrellään pitkin pitäjää :) Muutaman kerran Ruutia on epäilyttänyt ihmisten toiminta, varsinkin kun eilen oltiin lenkillä ja nainen kolasi pimeällä pihaansa. Varsinkin silloin piti pöhähdellä kun nainen nosti kolan pystyyn ja jäi paikoilleen tuijottamaan. Siitä vain reippaasti ohi ilman kummempia reakointeja. Pimeässä vastaan tulevat lenkkeilijät ei aiheuta ihmeempiä reaktioita. Muutamia koiriakin ollaan nähty, mutta Ruuti ei ilmeisesti ole niitä huomannut, vaikka Taiga onkin hieman niistä intoillut. 

Eilen käytiin taas Johanna ja koirien kanssa juoksuttamassa koiria, niin taas Ruuti yritti pomottaa Taigaa. Toisille kuitenkin alistui, kun toiset ei katsoneet käytöstä hyvällä. Lempillekkin Ruuti alistui, eikä enää purnannut vastaan kuten aikaisemmilla kerroilla. Ehkä alkuviikosta tapahtunut säikäytys vaikutti Ruutin käytökseen, kun Lempi alisti Ruutia ja R vastasi raivokkaasti takaisin ja lopussa Lempi tarrasi Ruutin huulesta kiinni ja siitäkö alkoi kamala uikutus. Verta ei vuodatettu ja muutenkin tuo Ruuti on aika herkkis :) Ruuti katseli hetken kauempana ja sitten lähdettiinkin jo sisälle. Taiga ja Ruuti oli koiraportin takana ja Ruuti nuoli vähän väliä Lempin kuonoa, kun L tuli toiselle puolelle porttia norkoilemaan. Lempi jatkoi kuiten dominointia ja yhdesti hieman murahtikin ja Ruuti perääntyi portilta. Ehkä ne selvitteli hieman arvojärjestystä ja Ruuti alistui asemaansa ainakin toistaiseksi.

Ruutin kanssa alkaa vuoden alusta kuuden kerran BH/pk-tottis alkeet kurssi koirakoulu Kisman opissa. Saas nähdä kuinka Ruuti pystyy keskittymään, kun Lempikin tulee samalle kurssille :) Eilen ennen irti pääsemistä, piti tovin aikaa odotella, että jätkä pitää kuononsa ummessa ihme ulinoiltaan. Eikä komentaminen auttanut vain lisäsi vaan volyymia. Pitää siis käydä pelkästään remmilenkilläkin, ettei Lempin ja Oivan näkeminen aina tarkoita irtijuoksemista. Ensi viikolle olen taas sopinut ainakin yhdet treffit, jos aikataulut menee yksiin ja menen pelkästään Ruutin kanssa. Viikonloppuna ehkä treffataan Keroa ilman Taigan mukanaoloa. Näkee vähän, että aiheuttaako se Taigan läsnäolo reuhaamista ja että Ruuti oppisi leikkimään myös muiden kanssa. Taiga kun on sen kohde numero yksi melkein aina irtilenkeillä.